Rea : kaikki arvostelut

Cameron on yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, kirjailija ja luovuuskouluttaja. Tie luovuuteen sisältää viikko viikolta etenevän ohjelman, joka avaa ihmisen luovuutta. En yleensä erikoisesti välitä elämäntaito-oppaista, ja Cameronkin on jossain määrin turhan amerikkalainen ("noudata ohjeitani, niin saat paljon rahaa"). Tie luovuuteen on kuitenkin lukemisen väärti, siksi innostava se on. Erityisesti kirjoittajille teos sisältää paljon.

Cameronilla on kaksi käytännön ohjetta, jotka käyvät läpi koko kirjan. Ne ovat aamusivut ja taiteilijatreffit. Aamusivut tarkoittaa sitä, että joka aamu pitäisi kirjoittaa kolme sivua käsin mitä tahansa tekstiä. Siis sitä soopaa, mikä pyörii mielessä. Kirjoittaminen putsaa sen hälyn ja ahdistuksen, mikä ajatuksissa on aina etualalla, ja antaa tilaa muille ajatuksille. Taiteilijatreffit taas tarkoittaa sitä, että järjestää aikaa (tunti viikossa) sisäiselle taiteilijalleen, lähtee siis yksinään johonkin. Nimi on hassu, mutta tottahan on, että ihmisen on hyvä olla välillä yksin ja rauhoittua.

Paljon muutakin kirjassa on. Paras anti mielestäni on kuitenkin se, että Cameron rohkaisee laittamaan asioitaan tärkeysjärjestykseen, miettimään mikä minulle oikeasti on tärkeää. Jos se on vaikka huilunsoitto, niin sitten pitää soittaa huilua. Sille, mitä haluaa tehdä, löytyy aina aikaa.

Avainsanat: elämäntaito, kirjoittaminen, luovuus

Mirkka Rekolan runot ovat arkikielisiä, todellisuudenmukaisia, lyhyitä: siis päällisin puolin selkeitä ja lukijaystävällisiä. Silti ne kohoavat omaan avaruuteensa, sitä korkeammalle, mitä useammin niitä lukee.

Rekolaa syyteltiin 60-70 -luvuilla epäpoliittisuudesta. Rekolan hiljainen kokemuksellisuus on kantavampaa ja tärkeämpää kuin mikään ideologinen teksti. Ja jos nämä runot eivät muuta valtajärjestelmiä, ne voivat vinksauttaa lukijansa maailman kokonaan toiseksi.

Avainsanat: runot

Kunderan Pila on kirja vihasta.

Kirjan päähenkilö on Ludvík. Hänen elämäänsä risteävät monet naiset ja miehet, jotka myös kertovat tarinaa. Ludvík elää nuoruuttaan kommunistina kommunistien joukossa Prahassa, mutta päähänpiston takia tulee erotetuksi puolueesta ja yliopistosta. Samalla hän tulee erotetuksi kaikesta mitä on elänyt ja suunnitellut elävänsä, erotetuksi ajasta. Kärsimäänsä vääryyttä ja kokemaansa vihaa hän purkaa monin tavoin.

Vaatii paljon, ennen kuin päähenkilö ja lukija käsittää: ei ole olemassa oikeutta eikä kohtuutta. "Ei kukaan tee tekemättömäksi vääryyksiä jotka ovat tapahtuneet, vaan kaikki vääryydet unohdetaan."

Avainsanat: kommunismi, Tsekkoslovakia

Jos etsit kirjaa autiolle saarelle, niin tässä se on. Reilu 800 sivua tekstiä riittää pidempäänkin haaksirikkoon.

Turkan runoissa on muutama suuri teema, jotka käyvät läpi tuotannon: suru, maaseutu, hevoset, koirat, jänikset, tähtitaivas. Kiteytettynä: elämä ja kuolema. Runo "täräyttää tätä porukkaa/ taivaankokoisella talikolla otsaan".

Kun lukee Turkkaa, muuttaa maailmansa.

Avainsanat: eläimet, kertomukset, runot, suru

Yhtä juhlaa on runokirja, joka täräyttää suoraan sieluun. Venho kirjoittaa naisen elämästä ja lapsista, mutta ei käy ylitse miestenkään ymmärryksen. Runoista löytyy myyttejä, loitsuja, ironiaa, lastenloruja, rallatusta, raivoa ja naurua.

kaikki on nyt toisin, kerta kaikkiaan: ei rakastuta/ päätä pahkaa, ei tehdä äkkilähtöjä,/ ankkuri on pohjassa ja päivät niin painavia/ ettei ole varaa enää olla vakava.

Avainsanat: kansanperinne, lapset, naiseus, runot