Orwell kielsi aikoinaan ehdottomasti ottamasta uusia painoksia tästä teoksestaan. Se oli kuulemma yksinkertaisesti huono kirja. Olen kyllä eri mieltä. Orwell kielsi painon myös joiltain muilta kirjoiltaan, ja oli lopullisesti tyytyväinen vain Eläinten vallankumoukseen, ja jälleen minun on oltava itse kirjailijan kanssa eri mieltä kirjojensa luettavuudesta. Emme luultavasti olisi tulleet keskenämme toimeen, jos olisimme joutuneet kohtaamaan (heh-heh). Onneksi ilmeisesti tekijänoikeuksien voimassaoloaika kului vähän aikaa sitten umpeen (kirjailija kuoli 1950).
Tuonenkielo symboloi päähenkilölle, köyhyysrajalla vapaaehtoisesti elävälle nuorelle miehelle sitä keskiluokkaista taantumusta, yhteiskunnan odotuksiin ja rahan valtaan alistumista, jota hän ei koskaan aio joutua kokemaan. Hän työskentelee pitkää päivää kirjalainaamossa ja kirjoittaa yhtä porvarillisuudenvastaista runoa (josta tulee kyllä aivan loistava). Hän taistelee henkisesti vapautuakseen rahan mahdista ja banaalista kotielämästä, mutta tulee ristiriitaisesti aina vain ahdistuneemmaksi torjuessaan rahan, mukavuudet ja rakkauden. Ihanan kieroa. Toisaalta antaa surullisen kuvan ihmisluonteen mahdollisuuksista.
Avainsanat: ironia, köyhyys, pakkomielteet, porvarillisuus, raha, rakkaus
Ei kommentteja ↓
Arvostelua ei ole vielä kommentoitu. Aloita keskustelu!
Kommentoi