Nyt on kyseessä varsinainen ruotsalaisuuden ylistys ja mikä ihmeellisintä, niin yhtään ei ärsytä. Kirja vaikuttaa niin vitsiltä alusta loppuun asti, vaikka välillä jää miettimään, että ei kai tässä nyt mennä fanaattisuuden puolelle. Sen vapauttaa nauru, joka aivan väkisin pyrkii kaiken aikaa olemaan mukana.
Kirjailija marssittaa kaiken Ruotsiin liittyvän niin hersyvästi ja asiantuntevasti, että tulee samalla annos Ruotsin tuntemusta.
Tätä kirjaa voin lämpimästi suositella ihan kaikille, jotka osaavat lukea viihtyäkseen!
Avainsanat: huumori, ironia, kansallinen identiteetti, murhat, pakkomielteet, ruotsalaisuus, satiiri
Yksi kommentti ↓
Olisin itsekin voinut vinkata tämän kirjan. Kun alun masentavuudesta vain pääsee yli, niin Ruotsi-pakkomielle alkaa muuttua aika mielenkiintoiseksi - ja vaarallisen huvittavaksi.
Minun on pakko saada kirjoittaa ja tunnustaa, että lukiessani halusin välillä tulla ruotsalaiseksi.
Kommentoi