Avainsana: fysiikka

Tilaa itsellesi tuoreimmat tällä avainsanalla kuvaillut merkinnät

New Scientist -lehdellä on kysymyspalsta, jossa voi kysyä mieltään askarruttavia tieteellishenkisiä kysymyksiä. Vastauksia kerätään samoin lehden lukijoilta. Lukijoiden joukossa on hyvin monen alan asiantuntijoita, joten hyvinkin kiperiin kysymyksiin saadaan asiantuntevia vastauksia.

Tähän pieneen kirjaan on valittu 102 napakkaa kysymystä, jotka käsittelevät inhimillisen elämän eri aihepiirejä. Kysymyksiä on moneen lähtöön. Kuinka lihava pitää olla ollakseen luodinkestävä? Kuinka varmistua siitä, että muuttuu fossiiliksi kuoltuaan? Miten suklaaseen saadaan ilmakuplia? Sattuuko mestaaminen? Kaikkeen on tarjolla monipuolisia, kattavia ja paikoin nasevan humoristisia vastauksia.

Kirja tarjoaa erinomaista viihdettä tiedonjanoisille sekalaisen informaation ystäville. Osa vastauksista tulee tarpeeseen arkielämässä, osa liikkuu teoreettisemmissa sfääreissä, mutta yhtä kaikki utelias lukija nauttii ja sivistyy. Tämä on hyvää tietoviihdettä! (Ja kyllä, syö, vaikka kuinka moni.)

Avainsanat: fysiikka, huumori, kemia, luonnontieteet, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus

Maailmankaikkeutta, jossa elämme, muovaavat pohjimmiltaan varsin yksinkertaiset asiat. Universumin rakenne on tiivistettävissä kuuteen lukuun. Kaksi luvuista liittyy universumin perusvoimiin, kaksi maailmankaikkeuden kokoon ja rakenteeseen ja kaksi säätää avaruuden ominaisuuksia. Pienetkin muutokset näihin lukuihin tuottaisivat maailmankaikkeuden, jossa inhimillinen elämä ei olisi mahdollista.

Just Six Numbers on tiukka annos teoreettista astrofysiikkaa. Kirja on kirjoitettu fiksulle maallikkolukijalle, joten fysiikan tai matematiikan syvällistä osaamista ei edellytetä, mutta tietty älyllinen uteliaisuus on tarpeen. Kyse ei ole yksinkertaisista asioista, vaikka kuninkaallinen astronomi Sir Martin Rees varsin taitavasti ja selkeästi niistä kirjoittaakin.

Universumin perusasioista kiinnostuneille Just Six Numbers on joka tapauksessa valaisevaa luettavaa. Suosittelen kuitenkin aloittamaan Simon Singhin astetta helppolukuisemmasta Big Bangista.

Avainsanat: alkuräjähdys, astronomia, fysiikka, kosmologia, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus

Tieto-Finlandialla palkittu Olemisen porteilla on haastava teos. Kvanttifysiikka ei yksinkertaisesti uppoa pieneen mieleen, selitettiin sitä kuinka populaaristi tahansa. Vaikeudestaan huolimatta Olemisen porteilla on mielenkiintoista luettavaa. Enqvist kuvailee värikkäällä tyylillään erilaisia kvanttifysiikan teorioita - niitä riittää melkoinen kirjo.

Omalla kohdallani Enqvist onnistui jonkin verran lieventämään kvanttifysiikan mystiikkaa - varsinkin dekoherenssin käsite oli mielenkiintoinen tuttavuus. Sisällön haastavuudesta huolimatta Olemisen porteilla on varsin kepeä lukukokemus, varsinkaan jos ei välitä siitä, ettei kaikkea ymmärrä. "Vaikeasta tekstistä huolimatta Enqvistin teksti elää ja hengittää ja viettelee uuden maailmankäsityksen pohdintaan", kuten kirjan palkinnut professori Leena Palotie on sanonut.

Avainsanat: fysiikka, kvanttifysiikka, tieteen yleistajuistaminen, tietoisuus, tietokirjallisuus

Suhteellisuusteoria on ehdottomasti tärkeimpiä ja vaikuttavimpia ihmismielen luomuksia ja sen keksijä Albert Einstein kiistatta kaikkien aikojen merkittävimpiä ajattelijoita. Suhteellisuusteoria voi tuntua vaikealta, mutta kyseessä on pohjimmiltaan melko yksinkertainen asia: niin yksinkertainen, ettei sen vaikeus käy tekosyystä olla ottamatta selvää, mistä suhteellisuudessa on kyse.

Tarvitaan vain riittävän selkeä kirja ja sellainen on tässä. Enqvistin teos koostuu lyhyistä aukeaman mittaisista luvuista, jotka purkavat suhteellisuusteorian ytimen ja keskeisimmät seuraukset auki helppotajuisesti. Kirja on kirjoitettu hauskaan ja helposti lähestyttävään tyyliin, asiasisällöstä tinkimättä. Jos et siis ymmärrä, mistä suhteellisuusteoriassa on kyse, tartu tähän kirjaan!

Avainsanat: Albert Einstein, fysiikka, suhteellisuusteoria, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus

Termodynamiikka on kiinnostava fysiikan alalaji. Sen lait ovat fysiikan kulmakiviä: ensimmäinen laki sanoo, että energian määrä maailmankaikkeudessa on vakio, toinen taas määrää että energia virtaa kuumasta kylmään. Entropia pyrkii kasvamaan. Varsinkin toinen laki on tärkeä ja käytännössä ilmeinen, mutta samalla perin vaikea perustella.

Fyysikko James Clerk Maxwellin ajatusleikkinä kehittelemä demoni, joka istuu laatikossa ja lajittelee atomeja termodynamiikan toisen lain vastaisesti on merkittävässä osassa tässä termodynamiikan kehityksen historiaa seuraavassa kirjassa. Demoni on murhattu monet kerrat, mutta aina se on palannut kummittelemaan ja uhkaamaan termodynamiikan lakien kestävyyttä.

Tämä pieni kirja kuvaa termodynamiikan historiaa joutuisasti ja näppärästi. Aihepiiri on tutustumisen arvoinen: termodynamiikan lait ja niiden merkitys on fysiikan perustietoutta, jonka ymmärtämisestä on elämässä hyötyä, jos ei muuten niin ikiliikkujakauppiaita hätistellessä.

Avainsanat: fysiikka, historia, termodynamiikka, tieteen yleistajuistaminen, tieteenhistoria, tietokirjallisuus