Tätä kirjaa en sovittelisi mihinkään lokeroon, sellaista lokeroa ei vain ole. Tälle on olemassa aivan oma lokeronsa jossakin scifin ja kauhun sekä pelon ja ahdistuksenpoikasen välissä, pieni kolo, jonne sen sijoitan.

Omia suosikkejani ovat ehdottomasti alun mininovelli Vaaksa, jossa ”olipa kerran” muuttuu todeksi, mutta toki oudolla tavalla. Novellissa Kaulaan ollaan menossa juhliin presidentin luo ja insinöörieversti odottelee vaimoaan jo kolmatta tuntia — tämän vain sovitellessa joitakin killukkeita kaulaan.... Myös novellissa Suukko tapahtuu jotakin absurdia, lukija tosin tajuaa tämän vasta aivan viime riveillä.

Mukava yllätys puolestaan kirjailijalle on näön heikkeneminen putkinäöksi tarinassa Putki, joka johtaa lopulta ammatinvaihtoon ja elämän merkittävään parantumiseen usein tavoin. Porakone on myös ehdottomasti kokoelman helmiä; kirjastonhoitaja alkaa parantaa omalla tavallaan kirjaston valikoimia poistaen ensin huonokuntoisia kirjoja, sitten vanhoja kirjoja, tietokirjoja ja muuta. Tarinan lukekoon jokainen itse, en voi paljastaa lopputulosta näin kirjojen ystävänä.

Ehdottomasti lukemisen arvoinen kokoelma. Kumpulainen on lyhimmissä novelleissa parhaimmillaan. Lähes kaikissa tarinoissa on oma jipponsa, jota lukija ei välttämättä heti huomaa — kunnes jää itsekin ihmettelemään mitä oikein tapahtuikaan. Ja kaikissa tarinoissa tapahtuu, jotakin.

Suosittelen vaikka matkalukemiseksi tarinoiden lyhyyden vuoksi, mutta älkää ihmetelkö, jos pärskähtelette ympäriinsä tai vilkuilette pelokkaasti bussikuskia. Älkääkä pelätkö, jos joku tulee lyömään vetoa kanssanne tai haluaa pelata pokeria. Sinulta voidaan tiedustella myös äänestyskäyttäytymisestäsi. Kaikkihan on mahdollista! Myös se, että sinua tulevat noutamaan lopulta ne mukavat nuoret valkotakkiset miehet, joilla on mukaan veikeä takaa napitettava paita...

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: absurdi, absurdit tarinat, kauhu, kokoelma, novellit, outous, science fiction
Muista osallistua kilpailuun!
Pelin henki BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Noutokeikka saa kuitenkin kummallisen käänteen, kun talossa odottaa murhattu mies itse. Ymmärrettäköön, ettei miehen kuolemasta ollut mitään epäilystäkään, joten on luonnollista, että päähenkilömme kokee melkoisen järkytyksen.

Siitä alkaa sellainen surrealistinen pyöritys, ettei paremmasta väliä. Kertoja kohtaa kaksi kummallista konstaapelia, joiden maailma tuntuu pyörivän polkupyörien ympärillä. Toisella konstaapelilla on outo atomiteoria, toinen rakentaa erikoisia kirstuja — vaan entäs sitten se kolmas konstaapeli?

Unenomaisella logiikalla ja logiikattomuudella etenevä Kolmas konstaapeli hämmästyttää ja kummastuttaa pientä lukijaa. Tarina on science fictionia, postmodernia romaania, surrealismia, hulvatonta ivaa tieteilyä kohtaan, synkkää kauhistelua, mielikuvituksen lentoa. Lukemisen arvoista outoutta, siis. Tämän jälkeen et enää koskaan suhtaudu polkupyöriin varomattomasti!

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: Irlanti, murhat, poliisit, polkupyörät, science fiction, surrealismi
Muista osallistua kilpailuun!
Kolmas konstaapeli BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Kivisirkka-aluksen komeettalouhijat ovat töissään avaruudessa, kun tapahtuu kummallisia: Janus, yksi Saturnuksen kuista, on poikennut kiertoradaltaan ja suuntaa nyt kovaa vauhtia ulos aurinkokunnasta. Käy ilmi, ettei Janus ole koskaan ollutkaan luonnollinen taivaankappale. Kivisirkka on ainoa alus, joka on tarpeeksi lähellä tutustumaan Janukseen lähemmin, joten se lähtee matkaan, vaikka aluksen miehistö ei aivan yksimielinen uudesta tehtävästään olekaan.

Janus kohdataan yllättävän nopeasti, vain parinsadan sivun jälkeen. Januksen kohtaaminen ei olekaan kuin vasta alkua. Tarina jatkuu vielä pitkään sen jälkeen, tehden välillä kymmenien vuosien aikaloikkia. Juonen tästä osasta ei kannata liikaa paljastella, mutta tarinassa riittää vetovoimaa. Aina tällaiset reippaasti pidemmän aikavälin tarinat eivät kanna, mutta Jäänpuskijat toimii ja pitää otteessaan.

Asiaa edistävät mielenkiintoiset päähenkilöt. Varsinkin aluksen kapteeni Bella Lindin ja tämän alaisen ja ystävän Svetlana Barseghianin suhde tapahtumien keskellä on dramaattinen ja osa kirjan perusjännitettä. Luottamus on vahva teema, joka esiintyy kirjassa tärkeässä osassa. Jäänpuskijat on hyvää scifiä, jossa riittää hyviä ideoita ja kiinnostavia tapahtumia.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: avaruusmatkailu, avaruusoliot, ensimmäinen yhteys, johtaminen, science fiction, selviytyminen
Muista osallistua kilpailuun!
Jäänpuskijat BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Manuelin rakastaja Wendell Apogee lähtee etsimään Manuelia New Yorkista, maan päältä ja lopulta maanalaisesta Pimeälästä. Eikä lukijaparka tiedäkään, mihin kaikkeen Wendell joutuu nenänsä pistämään matkallaan — puhumattakaan siitä, että ennen kuin loppuun päästään, koko New Yorkin olemassaolo on uhattuna!

Brian Francis Slatteryn räjähdysherkkä kielenkäyttö on rytmiä ja rokkia, psykedeelistä groovea ja hämmästyttäviä välähdyksiä menneestä ja tulevasta. Kirja pursuaa lennokkaita ideoita ja mielenkiintoisia henkilöhahmoja. Ohimenevät sivuhenkilötkin on taiottu kiinnostaviksi pienillä leikkauksilla menneeseen ja tulevaan.

Avaruusbluesin juoni on kummallinen — mukana on kultteja, avaruusolioita, kukkotappeluita ja niin edelleen — mutta se varsinainen syy, miksi tämä kirja kannattaa lukea on Slatteryn vauhdikas kirjoitustyyli. Alkuperäistä en ole lukenut, mutta uskallan sanoa J. Pekka Mäkelän tehneen hyvää työtä. Tätä kirjaa on ilo lukea, vaikka jutut välillä menevätkin aika hämäriksi. Suosittelen, dynaamista tavaraa!

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: avaruusoliot, etsintä, kultit, maailmanloppu, New York, psykedelia, science fiction
Muista osallistua kilpailuun!
Avaruusblues : Muuan rakkaustarina BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Kirja sijoittuu maailmaan, jossa tiede on sulkeutunut luostareihin, joissa munkit elävät askeettista elämää ja pohtivat syntyjä syviä, eristyksissä ulkopuolisesta maailmasta. Valtaosa munkeista näkee ulkomaailman vain kymmenen vuoden välein, osa kerran sadassa tai tuhannessa vuodessa. Luostarien ulkopuolella yhteiskunnat nousevat ja tuhoutuvat, mutta tiedeyhteisön ei tarvitse välittää siitä.

Kirjan päähenkilö on nuori veli Erasmas, joka on kymmenen vuoden jälkeen asettumassa luostarielämään lopullisesti — vaan sitten alkaa tapahtua. Erasmasin tovereita kutsutaan ulos luostarista. Ulkopuolisessa maailmassa on tapahtunut jotain, jonka ratkaiseminen vaatii munkkien erityistaitoja. Pian selviää, että kyseessä on jokin todella ainutlaatuinen tapahtuma.

Kirjan juoni on kiinnostava, mutta vielä enemmän pidin maailmasta. Stephenson ei arkailekaan käyttää sivuja ja sanoja erilaisten kiehtovien yksityiskohtien käsittelemiseen. Moni kohta voi tuntua hieman sivuseikalta tai tarpeettomalta luennoinnilta, mutta ilman tätä hartautta ja uskollisuutta yksityiskohdille kirja ei olisi niin hyvä kuin se on. Anathemin vetovoima on juuri tässä tieteellisyydessä.

Kaikkien makuun Anathem ei ole, mutta mikäli ei pelkää luennointia, keksittyä sanastoa ja pitkällistä paneutumista yksityiskohtiin, saa nauttia todella herkullisesta kirjasta. Neal Stephensonin aikaisemmista tiiliskivistä pitäville Anathem on takuuvarma valinta.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: filosofia, luostarit, science fiction, tiede, uskonto
Muista osallistua kilpailuun!
Anathem BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Pilvikartasto perustuu samanlaiselle idealle kuin Jos talviyönä matkamies. Kirja koostuu kuudesta erillisestä kertomuksesta, jotka linkittyvät toisiinsa. Calvino jättää tarinat brutaalisti kesken, lukijan harmiksi, kun taas Mitchell, jätettyään tarinat alkuvaiheessa kesken, pelastaa lukijansa hädästä palaamalla takaisin. Maatuskanukke avataan, puretaan osiinsa ja kootaan sitten takaisin ehjäksi.

Tarinat ovat erilaisia, mutta jokainen tarina sisältyy tavalla tai toisella seuraavaan. Uloin kuori kertoo amerikkalaisesta notaarista 1800-luvun Tyynellämerellä, sisimmissä kuorissa matkataan ajassa eteenpäin aina tulevaisuuteen asti. Matkalla lukija törmää monenlaisiin tarinoihin: poliittisiin trillereihin, Le Guin -henkiseen scifistelyyn, dekadenttiin kirjeromaaniin ja niin edelleen. Tyylit vaihtelevat, mutta tietyt teemat toistuvat: Mitchell tarkastelee muun muassa sortoa ja hyväksikäyttöä eri näkökulmista.

Pilvikartasto on häpeilemättömän nokkela teos. Turhan nokkela joidenkin makuun, varmasti, mutta itse viihdyin kovasti teoksen parissa. Jokainen tarina ei välttämättä vedä puoleensa samalla tavalla, mutta kiinnostavimmillaan Pilvikartasto on fantastinen ja kokonaisuutena toimii erittäin hyvin. Ovelan kirjallisuuden ystäville!

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: ihmisoikeudet, jälleensyntymä, kertomukset, orjuus, science fiction
Muista osallistua kilpailuun!
Pilvikartasto BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Lila Black on huipputiukan profiilin turvafirman ykkösprojekti: nainen osaksi lihaa ja verta ja suurimmaksi osaksi älykästä metallia, tekoälyllä höystettynä, uudenlaisen agentin prototyyppi. Hänet määrätään Zalin vartijaksi siihen saakka, kunnes häiritsevien tappouhkausten lähettelijä on saatu kiinni. Saadakseen tehtävän suoritettua hänen on vain nieltävä haltioita kohtaan tuntemansa vastenmielisyys.

Keeping It Real on yli-inhimillistä toimintaa alusta loppuun. Robson pitää mukana myös muista kirjoista tutut teemansa — tekoälyn ja ihmisen välisen vuorovaikutuksen, inhimillisyyden ja identiteetin rajojen etsinnän. Asetelma on mukavasti selälleen kieräytetty "sankari pelastaa haluttavan palkinnon" tai Bodyguard-tarina. Kokonaisuutta ei ollenkaan pahenna päähenkilöiden osaksi koituva romanttinen ja eroottinen maaginen Peli, jonka häviämisehdot ovat selkeämmät kuin voittajan palkinto.

Tätä hyvää saa lisää: Quantum Gravity -sarja jatkui huhtikuussa 2007 kirjalla Selling Out.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | 2 kommenttia
Avainsanat: erotiikka, haltiat, kyborgit, science fiction, toiminta, ulottuvuusmatkailu
Muista osallistua kilpailuun!
Keeping It Real BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Aivan toivotonta tarinaa kirja ei ole. Päähenkilö Lumi tarkastelee tilannetta ulkopuolisena, alhaisen D-tason työntekijänä, mutta arvostetulla vihreällä turvallisuusstatuksella. Lumi seuraa, sopeutuu ja löytää paikoin jopa onnellisuutta kaiken synkkyyden keskellä.

Dystopioita on luettu, mutta tämä toimi. Verrosen kehitelmät ovat lopulta sen verran uskottavia, että maailman voi uskoa. Osa kehityksestä on selvää jatkumoa nykytilanteesta ja erittäin helppoa uskoa, osa taas ylilyövempää, mutta yhtä kaikki huolestuttavaa.

Karsintavaihe on väliin raskas, mutta antoisa lukukokemus.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | 2 kommenttia
Avainsanat: dystopiat, science fiction, turvallisuus, yhteiskuntakritiikki
Muista osallistua kilpailuun!
Karsintavaihe BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Harvempi hard-boiled-dekkari kuitenkaan voittaa vuoden parhaalle science fiction -kirjalle myönnettäviä Nebula- ja Hugo-palkintoja. Tieteiskirjallisuutta tästä teoksesta tekee sen vaihtoehtohistoriallinen ote. Kirjan juutalaispoliisit eivät asu Israelissa — jota ei ole — vaan Alaskassa. Teoksen historia erosi omastamme joskus toisen maailmansodan jälkeen, kun Israelin valtiota ei perustettu, vaan läpi meni ilmeisesti meidänkin todellisuudessamme heitetty ehdotus juutalaisten siirtämisestä Alaskaan.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat nykyaikaan, kun juutalaisten asuttamaa Sitkaa ollaan palauttamassa Yhdysvaltojen hallinnon alle ja juutalaisia, jotka eivät saa oleskelulupaa, odottaa uusi diaspora. Meyer Landsman, kirjan päähenkilö, on murharyhmän etsivä, joka asuu hotellissa perheensä menettäneenä. Samaisesta hotellista löytyy kuollut mies, ammuttuna sänkyynsä, ainoana vihjeenä sängyn viereen levitetty shakkipeli.

Ruumis ei ole kuka tahansa nobody. Landsman pääsee pikkuhiljaa tapauksen jäljille — olkoonkin, että poliisijohto ei Landsmanin oma-aloitteisia murhatutkimuksia oikein hyvällä katsokaan. Kirja alkaa rauhallisesti, esitellen paikkoja ja henkilöitä, mutta juonen paljastuessa pikkuhiljaa se vetää lukijan tiukasti puoleensa.

The Yiddish Policemen's Union on palkintonsa ansainnut teos. Dekkarina se on mainio ja vaihtoehtohistoriana kiehtova. Kirjan läpitunkeva juutalaisuus, Landsmanin maallisuudesta hasidien ortodoksisuuteen, on mielenkiintoinen lisä tarinaan.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: Alaska, dekkarit, hardboiled, juutalaiset, murhat, salaliitot, science fiction, shakki
Muista osallistua kilpailuun!
The Yiddish Policemen’s Union BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Itse ongelmat ovat vaikeustasoltaan melko helpoista hyvin hankaliin. Ongelmat ovat vaihtelevilta matematiikan osa-alueilta. Mukana on esimerkiksi lukuteoriaa, logiikkaa, kombinatoriikkaa, geometriaa ja topologiaa. Kaikkiin ongelmiin on mukana myös ratkaisut. Useimmat ratkaisut johdattelevat toisiin ongelmiin, joiden ratkaisut joskus vielä jopa kolmansiin ongelmiin samasta aiheesta. Moniin ongelmiin liittyy myös teemaa ja taustoja selittävä jälkikirjoitus sekä lähdeluettelo.

Martin Gardner on ollut matemaattisten ongelmien johtohahmoja jo 70 vuoden ajan. Lisäksi hänet tunnetaan erityisesti kärkevänä pseudotieteen arvostelijana. Hän kirjoitti IASFM:n lisäksi Scientific Americaniin matemaattisten ongelmien palstaa 25 vuoden ajan 1950-luvulta alkaen.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: 1970-luku, kombinatoriikka, logiikka, matematiikka, ongelmat, science fiction, topologia
Muista osallistua kilpailuun!
Ongelmatarinoita BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Elementit ovat tutunoloisia: unelias ja unenomainen tunnelma, raunioitunut Los Angeles, mystisiä henkilöhahmoja - tällä kertaa nainen, joka ajaa kirjan miehet epätoivoon pelkällä olemassaolollaan. Kirja jakautuu kolmeen irralliseen osaan, jotka kietoutuvat kuitenkin yhteen eri tavoin. Viimeinen kolmannes oli kirjasta heikoin ja olisi ehkä kaivannut lisää tiukkuutta. Siinä missä The Sea Came in at Midnight napsui kasaan voimalla, Rubicon Beachin palapelin kohdalla saa miettiä, ovatko kaikki palat alunperin edes samasta pelistä.

Jos siis kaipaa selkeyttä ja loogisuutta, tämän kirjan kanssa ei pääse alkua pidemmälle. Ericksonia kehutaan omaperäiseksi visionääriksi, mikä tässä tarkoittaa ohueksi käynyttä kosketuspintaa todellisuuteen. Omalla kohdallani Ericksonin kirjat kulkevat rajalla: paljon hämärämpiä juttuja en enää välttämättä jaksaisi lukea, mutta nämä kutkuttavat mielikuvitusta sopivalla tavalla. Kaikkea ei tarvitse ymmärtää, asioita voi vain ottaa vastaan ja pyöritellä mielessään.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: Los Angeles, mysteerit, outous, science fiction
Muista osallistua kilpailuun!
Rubicon Beach BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Ei tätä sekoitusta kannata liikaa purkaakaan, se on nautittava itse. Polveilevan juonen seuraaminen on haaste, johon on ilo tarttua. Ainekset ovat riittävän tuttuja, jotta niistä muotoutuva kokonaisuus ei karkaa käsistä. Päähenkilö, yksityisetsivänä toimiva Hanuman-apina, tuntuu suorastaan leikittelevän dekkarielementeillä toimittaessaan tehtäväänsä, viehättävän Luna-neitokaisen suojelemista mielipuoliselta murhaajalta.

Luonnollisesti matkan varrella trenssitakit lepattavat, veri roiskuu, tango- ja jazzjengit ottavat toisistaan mittaan, ystävät petetään, uusia löydetään ja romantiikkaakin on luvassa. Tapahtumat sijoittuvat Dystopoliin kaupunkiin, joka on tyylipuhdas luomus kaikkine salaisuuksineen.

14-vuotiaana esikoisteoksensa Etsijän kirjoittanut Hyvönen on pitkän tauon jälkeen kirjoittanut vaikuttavan kirjan, joka saa ainakin minut odottamaan mielenkiinnolla, mitä Hyvönen seuraavaksi saa aikaiseksi. Apina ja Uusikuu on riemastuttavan omaperäistä ja genrerajoista vapaata mielikuvituksen juhlaa. Tätä lisää!

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Yksi kommentti
Avainsanat: apinat, dekkarit, film noir, romantiikka, science fiction
Muista osallistua kilpailuun!
Apina ja Uusikuu BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Nova Swing ei ole varsinaisesti jatko-osa Valolle, sillä se ei jatka edeltäjänsä juonta. Tarinat kuitenkin sijoittuvat samaan maailmaan: myös Nova Swingissä taivaalla hohtaa mystinen Kefahuchin Vuo. Saudade-planeetalla Vuo on esillä konkreettisemminkin, sillä palasia siitä on pudonnut planeetalle synnyttäen mystisen tapahtumapaikan.

Vic Serotonin on matkaopas, joka vie turisteja pällistelemään tapahtumapaikan epäluotettavaa todellisuutta ja käy kauppaa alueelta löytyneillä artefakteilla. Muun ajan Vic hengaa Liv Hulan Black Cat White Cat -baarissa (jonka ohi marssii säännöllisesti valtaisia laumoja mustia ja valkoisia kissoja). Poliisin artefaktijaoston etsivä Lens Aschemann, vanhan Einsteinin näköinen mies, on sattuneista syistä myös kiinnostunut Vicistä.

Film noirille ominaista henkilögalleriaa futuristisessa ympäristössä pyörittävä teos on monin tavoin tuttua M. John Harrisonia: kieli on koukeroista ja maalailevaa, juoni vaikeaselkoinen, tarina kaunis. Saudade on portugalia ja suomentuu lähinnä kai kaihoksi, ja tietty kaihoisuus onkin olennainen osa kirjan tunnelmaa. Tapahtumapaikka on läheistä sukua Stalkerin Vyöhykkeelle.

Nova Swing on hämmentävä kirja, joka ei vastaa jokaiseen herättämäänsä kysymykseen. Sen lukeminen on retki omaperäiseen maailmaan, jossa tapahtuu kummallisia asioita. M. John Harrison on jälleen kerran onnistunut luomaan lumoavan kirjan.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: film noir, onnellisuus, science fiction
Muista osallistua kilpailuun!
Nova Swing BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

En itsekään ole Soikkelin novellien ylin ystävä - muistan joskus kummastelleeni Portin raadin valintoja Soikkelin voitettua - mutta on pakko tunnustaa, että Soikkeli kirjoittaa vahvaa ja tiukkaa tieteiskirjallisuutta. Sellaista ei liikaa tehdä tässä maassa.

Marsin ikävä kerää yksiin kansiin viisi Soikkelin novellia: neljä aiemmin julkaistua pitkänovellia ja lyhyemmän ennen julkaisemattoman niminovellin. Pitkänovellit seikkailevat erilaisissa sfääreissä: Gallen-Kallela-koodi on nimensä mukaisesti piruilua Da Vinci -koodille (mutta muutakin kuin pelkkää parodiaa), Vanhan maailman vakoojat ekologista habitaattiscifiä, Auschwitz On-line kyberpunk-henkistä virtuaalielämää ja Kolme miestä kiinalaisessa sukupuolta ja seksuaalisuutta vinosti katselevaa queer-scifiä. Marsin ikävä on pieni novelli eräästä matkasta Marsiin: novellin jippo on se, että tarina kerrotaan lopusta alkuun, mikä antaa novellille mukavasti potkua.

Lukemisen arvoista tavaraa, siis, ja kokonaisuutena näyttävä paketti erityyppistä tieteiskirjallisuutta. Valikoima vakuuttaa Soikkelin taidoista. Kustantaja, niin ikään Portin sivuilta tuttu Harri Erkki, ylistää alkupuheessa Soikkelia ja pakko on myöntää, että perää puheissa on. Harmillisesti kunnioitus ei näy lopputuotteessa: kirja on valitettavan amatöörimäisen näköinen. Teksti on pientä ja rivinväli niukka, mutta mikä pahinta, kappaleita ei ole erotettu toisistaan sisennyksillä. Pikku juttu, mutta ei selvästikään merkityksetön, sillä nyt tekstin lukeminen on tarpeettoman raskasta. Kirjasta jää vähän huolimaton jälkimaku.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: kyberpunk, novellit, science fiction, sukupuolet
Muista osallistua kilpailuun!
Marsin ikävä ja muita kertomuksia BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Suomen Mensa ry. järjesti jäsenilleen pienoisnovellien kirjoituskilpailun 40-vuotisjuhliensa yhteydessä vuonna 2006. Kilpailun satoa on koottu nyt yksien kansien väliin. Sata kertaa sadalla sanalla koostuu nimensä mukaan sadasta täsmälleen sadan sanan mittaisesta tarinasta (eli raapaleesta - suomenkielinen nimitys on Johanna Sinisalon keksimä) tyylilajien vaihdellessa fantasiasta ja scifistä rakkauskertomuksiin ja arkipäivän havaintoihin

Yhteistä kaikille kirjan raapaleille on kyky kertoa tiiviistä rakenteestaan huolimatta kokonainen tarina, jossa on kunnollinen alku ja loppu ryyditettynä usein yllättävällä tai hauskalla käänteellä. Kirjoittajat, kokeneista konkareista ensi kertaa kertojankynään tarttuneisiin, onnistuvat mainiosti tehtävässään. Tuloksena on hauska, ajatuksia herättävä pikku kirjanen, jonka maailmasta antama kuva on sopivalla tavalla kiero ja kummallinen.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: lyhytproosa, Mensa, raapale, science fiction
Muista osallistua kilpailuun!
Sata kertaa sadalla sanalla. Raapaleantologia BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh