Avainsana: tieteen yleistajuistaminen

Tilaa itsellesi tuoreimmat tällä avainsanalla kuvaillut merkinnät

Alkuluvut - luvut, jotka ovat jaollisia vain itsellään ja ykkösellä - ovat matematiikan rakennuspalikoita. Niiden mysteerit ovat kiehtoneet matemaatikkoja vuosituhansien ajan. Alkuluvut ovat edelleen pohjimmiltaan selittämätön ilmiö: ei ole olemassa kaavaa, jolla pystyy ennustamaan alkulukujen esiintymisen. Internetin tiedonsalausmenetelmien turvallisuuskin perustuu alkulukuihin.

Alkulukujen - ja matematiikan ylipäätänsä - maailmassa on yksi ongelma ylitse muiden: Riemannin hypoteesi. 1800-luvun puolivälissä nerokas matemaatikko Bernhard Riemann sai ajatuksen, jossa voi piillä avain alkulukujen salaisuuksiin. 150 vuotta myöhemmin hypoteesi on todistamatta. Kaikki todistusaineisto puhuu vahvasti hypoteesin todenmukaisuuden puolesta, mutta loogista, matemaattisesti kestävää todistusta ei ole.

Riemannin hypoteesin ratkaisijalle on luvassa paljon rahaa ja ennen kaikkea kuolematon maine tieteen aikakirjoissa. Marcus du Sautoy esittelee kirjassaan alkulukujen merkitystä ja matemaatikoita, jotka ovat yrittäneet ratkaista mysteeriä. Kirja on melkoinen huippumatematiikan kuka-kukin-on: sivuilla esiintyvät Gauss, Euler, Ramanujan, Selberg, Gödel, Hilbert, Weil, Wiles, Legendre, Hardy, Erdős ja monet muut.

Du Sautoy, ansioitunut matemaatikko itsekin, osaa esittää asiansa kiinnostavasti. Aihe on sama kuin Alkulukujen lumoissa -teoksessa, tämä on kenties sittenkin kiinnostavampi kirjoista. Vaikea sanoa, sen verran on aikaa Derbyshiren kirjasta etten osaa tarkemmin vertailla. Pikasilmäyksellä netissä vertailijat pitävät Derbyshireä kuitenkin vahvempana kahdesta; ainakin Derbyshirellä on enemmän varsinaista matematiikkaa, mikä voi olla plussaa tai sitten ei. Hyviä kirjoja molemmat, vikaan ei mene luki kumman tahansa. Molempien lukeminen ainakin kovin lähekkäin on kuitenkin liikaa vanhan kertausta.

Avainsanat: alkuluvut, historia, matematiikka, Riemannin hypoteesi, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus

Perinteiset taloustieteet odottavat, että ihmiset käyttäytyvät aina täysin rationaalisesti ja tekevät järkeviä ratkaisuja. Arkijärjellä tämä tuntuu erikoiselta, sillä ihmiset ovat yleensä kaikkea muuta kuin järkeviä. Tutkija Dan Ariely on samaa mieltä; lisäksi Ariely vakuuttaa, että ihmisten järjenvastaisuus on itse asiassa ennustettavaa ja toistuvaa.

Kirja käy läpi joukon esimerkkejä eri elämänalueilta. Jokainen esimerkki havainnollistetaan joukolla kokeita, jotka vahvistavat Arielyn sanomaa. Ilmainen on todellakin houkuttelevampaa kuin halpa, kalliimmat lääkkeet todellakin tehoavat paremmin kuin halvat, omistettu asia todellakin koetaan arvokkaammaksi ja niin päin pois. Ihmismielen ennustettava irrationaalisuus käy selväksi.

Predictably Irrational on viihdyttävä kirja, sillä Ariely osaa esittää asiansa sujuvasti. Koeasetelmat ovat mielenkiintoisia. Samalla kirja on varsin opettavainen. Jos esimerkiksi myy jotain, tämä kirja tarjoaa vinkkejä siitä, miten ostajia ohjaillaan ja kuinka tuotteiden arvoa pystyy kohentamaan yksinkertaisin keinoin. Myös omaa päätöksentekotaitoaan pystyy kehittämään kun tunnistaa tässä kirjassa esitettyjä asioita: Ariely neuvoo tapoja olla vähän rationaalisempi päätöksenteossaan.

Tämä on siis kaikin puolin kiinnostava ja opettavainen teos, raikasta käyttäytymistieteisiin nojaavaa taloustiedettä (behavioral economics) hieman Freakonomicsin tapaan (mutta paremmin). Malcolm Gladwellin populaaripsykologia ja päätöksentekopohdiskelu ei ole myöskään tästä kaukana.

Avainsanat: päätöksenteko, psykologia, taloustiede, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus

New Scientist -lehdellä on kysymyspalsta, jossa voi kysyä mieltään askarruttavia tieteellishenkisiä kysymyksiä. Vastauksia kerätään samoin lehden lukijoilta. Lukijoiden joukossa on hyvin monen alan asiantuntijoita, joten hyvinkin kiperiin kysymyksiin saadaan asiantuntevia vastauksia.

Tähän pieneen kirjaan on valittu 102 napakkaa kysymystä, jotka käsittelevät inhimillisen elämän eri aihepiirejä. Kysymyksiä on moneen lähtöön. Kuinka lihava pitää olla ollakseen luodinkestävä? Kuinka varmistua siitä, että muuttuu fossiiliksi kuoltuaan? Miten suklaaseen saadaan ilmakuplia? Sattuuko mestaaminen? Kaikkeen on tarjolla monipuolisia, kattavia ja paikoin nasevan humoristisia vastauksia.

Kirja tarjoaa erinomaista viihdettä tiedonjanoisille sekalaisen informaation ystäville. Osa vastauksista tulee tarpeeseen arkielämässä, osa liikkuu teoreettisemmissa sfääreissä, mutta yhtä kaikki utelias lukija nauttii ja sivistyy. Tämä on hyvää tietoviihdettä! (Ja kyllä, syö, vaikka kuinka moni.)

Avainsanat: fysiikka, huumori, kemia, luonnontieteet, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus

Maailma on täynnä kemikaaleja, luonnollisia ja synteettisiä. Monet niistä aiheuttavat ihmisille harmia. Kemikaaleihin liittyy pelkoja ja niiden vaaroja sekä yli- että aliarvioidaan. Tämän kirjan avulla pystyy kenties tasoittamaan kauhisteluaan ja keskittymään oikeasti vaarallisten kemikaalien pelkäämiseen.

Anja Nystén on ammattitaitoinen kemisti, joka tuntee aihepiirin. Sen lisäksi Nystén osaa kirjoittaa taitavasti ja kansantajuisesti. Kirjan tyyli on suorastaan jutteleva, täynnä anekdootteja Nysténin omasta elämästä ja lähipiiristä. Apuna käytetään myös nettikeskusteluista poimittuja katkelmia ja vanhoja mainoksia, jotka kuvaavat hyvin sitä, kuinka suhtautuminen kemikaaleihin on muuttunut.

Kemikaalikimara ei ole pelkkää uhkailua tai säikyttelyä, vaan mukana on paljon hyviä ohjeita, kuinka kemikaalien kanssa tulee toimeen ja kuinka niitä voi käyttää turvallisesti. Tosiasiahan on, että maailma on täynnä haitallisia kemikaaleja, eikä ilman tule toimeen. Tämän kirjan neuvojen avulla on kuitenkin mahdollista vähentää omaa kemikaalialtistustaan. Kemikaalikimara kannattaa lukea.

Avainsanat: kemia, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus, valistus

Maailmankaikkeutta, jossa elämme, muovaavat pohjimmiltaan varsin yksinkertaiset asiat. Universumin rakenne on tiivistettävissä kuuteen lukuun. Kaksi luvuista liittyy universumin perusvoimiin, kaksi maailmankaikkeuden kokoon ja rakenteeseen ja kaksi säätää avaruuden ominaisuuksia. Pienetkin muutokset näihin lukuihin tuottaisivat maailmankaikkeuden, jossa inhimillinen elämä ei olisi mahdollista.

Just Six Numbers on tiukka annos teoreettista astrofysiikkaa. Kirja on kirjoitettu fiksulle maallikkolukijalle, joten fysiikan tai matematiikan syvällistä osaamista ei edellytetä, mutta tietty älyllinen uteliaisuus on tarpeen. Kyse ei ole yksinkertaisista asioista, vaikka kuninkaallinen astronomi Sir Martin Rees varsin taitavasti ja selkeästi niistä kirjoittaakin.

Universumin perusasioista kiinnostuneille Just Six Numbers on joka tapauksessa valaisevaa luettavaa. Suosittelen kuitenkin aloittamaan Simon Singhin astetta helppolukuisemmasta Big Bangista.

Avainsanat: alkuräjähdys, astronomia, fysiikka, kosmologia, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus

Tämä kirja ei ole pikaopas onnellisuuteen. Gilbert ei oikeastaan koskaan pääse siihen, mikä tekee ihmiset onnelliseksi, mutta selittää paljon sitä, miksi onnellisuuden tavoittelu on niin haastavaa. Syitähän löytyy, sillä ihmisen aivot ovat harvinaislaatuisista kyvyistään huolimatta ja toisaalta niiden vuoksi varsin hatara aparaatti.

Ihmisillä on ihmeellinen kyky kuvitella asioita, mutta samalla niin rajoittunut: sekä menneiden asioiden muistaminen että tulevien tuntemusten arviointi on sattuneista syistä hyvin vaikeaa. Gilbert luotaa psykologisen tutkimuksen nykytilaa ja selittää, mikä näitä mystisiä rajoituksia ihmisaivoihin luo. Kirja käy läpi hämmästyttävän määrän varsin hämmästyttäviä psykologisia kokeita ja kertoo paljon varsin mielenkiintoisia anekdootteja.

Kokonaisuutena teos on viihdyttävä, mutta siitä ehkä sittenkin puuttuu se innostavin syke, joka näissä populaaritiedekirjoissa parhaimmillaan on. Sittenkin, Stumbling on happiness on viihdyttävää luettavaa psykologiasta kiinnostuneille.

Avainsanat: onnellisuus, psykologia, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus

Molekyyligalleriat esittelee lukijalle joukon kemiallisia yhdisteitä ja alkuaineita, jotka ovat useimmille tuttuja - jos ei arkielämästä, niin ainakin uutisotsikoista. Tuttujen aineiden, kuten suolan, polttoaineiden ja muovien taustalla on paljon kiinnostavaa kemiaa.

Emsleyn tyyli on viihdyttävä ja innostunut, vaikka kemianteollisuuden haittapuolista ja aineiden vaarallisuudestakin puhutaan. Jos haluaa sivistää itseään kemian alalla, Molekyyligallerioiden lähestymistapa on miellyttävän maanläheinen ja arkeen yhteydessä oleva.

Avainsanat: kemia, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus

Värit on helppo ottaa itsestäänselvyyksinä. Taidemaalareilla ei kuitenkaan ole ollut täyttä palettia käytössä aina, vaan erilaisia pigmenttejä on kehitelty vuosien varrella. Maalien ominaisuudet, saatavuus ja hinta ovat vaikuttaneet paljon siihen miten on maalattu.

Kemisti Philip Ball on tarkastellut värien kehitystä, aina kivikauden luolamaalauksista nykyaikaisiin maaleihin. Rinnalla kulkee taiteenhistoriaa, väriteoriaa ja värinkäyttöä. Tästä kirjasta taidemaalari oppii kemiaa ja kemisti maalausta - ja muuten vain utelias lukija molempia! Ballin kirja on erinomaista tiedekirjallisuutta: kiehtova, valaiseva ja helppolukuinen yhtä aikaa.

Avainsanat: historia, kemia, taide, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus, värit

Tieto-Finlandialla palkittu Olemisen porteilla on haastava teos. Kvanttifysiikka ei yksinkertaisesti uppoa pieneen mieleen, selitettiin sitä kuinka populaaristi tahansa. Vaikeudestaan huolimatta Olemisen porteilla on mielenkiintoista luettavaa. Enqvist kuvailee värikkäällä tyylillään erilaisia kvanttifysiikan teorioita - niitä riittää melkoinen kirjo.

Omalla kohdallani Enqvist onnistui jonkin verran lieventämään kvanttifysiikan mystiikkaa - varsinkin dekoherenssin käsite oli mielenkiintoinen tuttavuus. Sisällön haastavuudesta huolimatta Olemisen porteilla on varsin kepeä lukukokemus, varsinkaan jos ei välitä siitä, ettei kaikkea ymmärrä. "Vaikeasta tekstistä huolimatta Enqvistin teksti elää ja hengittää ja viettelee uuden maailmankäsityksen pohdintaan", kuten kirjan palkinnut professori Leena Palotie on sanonut.

Avainsanat: fysiikka, kvanttifysiikka, tieteen yleistajuistaminen, tietoisuus, tietokirjallisuus

Suhteellisuusteoria on ehdottomasti tärkeimpiä ja vaikuttavimpia ihmismielen luomuksia ja sen keksijä Albert Einstein kiistatta kaikkien aikojen merkittävimpiä ajattelijoita. Suhteellisuusteoria voi tuntua vaikealta, mutta kyseessä on pohjimmiltaan melko yksinkertainen asia: niin yksinkertainen, ettei sen vaikeus käy tekosyystä olla ottamatta selvää, mistä suhteellisuudessa on kyse.

Tarvitaan vain riittävän selkeä kirja ja sellainen on tässä. Enqvistin teos koostuu lyhyistä aukeaman mittaisista luvuista, jotka purkavat suhteellisuusteorian ytimen ja keskeisimmät seuraukset auki helppotajuisesti. Kirja on kirjoitettu hauskaan ja helposti lähestyttävään tyyliin, asiasisällöstä tinkimättä. Jos et siis ymmärrä, mistä suhteellisuusteoriassa on kyse, tartu tähän kirjaan!

Avainsanat: Albert Einstein, fysiikka, suhteellisuusteoria, tieteen yleistajuistaminen, tietokirjallisuus