Avainsana: tieteenhistoria

Tilaa itsellesi tuoreimmat tällä avainsanalla kuvaillut merkinnät

Kemia on ainakin tämän kirjan perusteella tieteistä suurin. Kemian vaikutuspiiriin kuuluu kieltämättä paljon inhimillistä toimintaa. Suurin tiede kertoo, mistä kemia on saanut alkunsa ja miten sen opit ja menetelmät ovat ajan mittaan muuttuneet.

Varoituksen sanana todettakoon, että Hudson tuntuu kirjoittaneen teoksen lähinnä kemian opiskelijoille ja muille alaa tunteville: mitään varsinaista populaaritiedettä kirja nimittäin ei ole, vaan teksti vilisee kemian käsitteitä ja erilaisien aineiden kemiallisia nimiä, joita ei selitetä millään lailla. Lukion lyhyellä kemialla joutuu hyppimään varsin paljon.

Joukossa on kuitenkin sen verran tavallisille kuolevaisille ymmärrettävää tekstiä, että tieteenhistoriasta kiinnostuneille tätä kirjaa voi suositella, kunhan kemiasta on vähintään perusteet hallussa.

Avainsanat: historia, kemia, tieteenhistoria, tietokirjallisuus

Termodynamiikka on kiinnostava fysiikan alalaji. Sen lait ovat fysiikan kulmakiviä: ensimmäinen laki sanoo, että energian määrä maailmankaikkeudessa on vakio, toinen taas määrää että energia virtaa kuumasta kylmään. Entropia pyrkii kasvamaan. Varsinkin toinen laki on tärkeä ja käytännössä ilmeinen, mutta samalla perin vaikea perustella.

Fyysikko James Clerk Maxwellin ajatusleikkinä kehittelemä demoni, joka istuu laatikossa ja lajittelee atomeja termodynamiikan toisen lain vastaisesti on merkittävässä osassa tässä termodynamiikan kehityksen historiaa seuraavassa kirjassa. Demoni on murhattu monet kerrat, mutta aina se on palannut kummittelemaan ja uhkaamaan termodynamiikan lakien kestävyyttä.

Tämä pieni kirja kuvaa termodynamiikan historiaa joutuisasti ja näppärästi. Aihepiiri on tutustumisen arvoinen: termodynamiikan lait ja niiden merkitys on fysiikan perustietoutta, jonka ymmärtämisestä on elämässä hyötyä, jos ei muuten niin ikiliikkujakauppiaita hätistellessä.

Avainsanat: fysiikka, historia, termodynamiikka, tieteen yleistajuistaminen, tieteenhistoria, tietokirjallisuus

Alkuräjähdysteoria on yksi ihmiskunnan suurimmista älyllisistä saavutuksista. Simon Singh kertoo tässä kirjassa, miten alkuräjähdysteoria keksittiin ja mitä se tarkoittaa. Samalla Singh tulee opettaneeksi lukijalle runsaasti tieteen historiaa, astronomian ja ydinfysiikan alkuperän ja koko joukon kiinnostavia anekdootteja tieteentekijöistä.

Singh on oivallinen popularisoija, eikä Big Bang ole poikkeus. Jos haluat lukea yhden kirjan alkuräjähdyksestä, tämä on erinomaisen hyvä valinta: kirja on selkeä, havainnollinen ja hyvin kirjoitettu. Astronomian kentällä on vaikuttanut koko joukko hyvin värikkäitä tutkijoita, mikä osaltaan helpottaa viihdyttävän kirjan kirjoittamista.

Avainsanat: alkuräjähdys, astronomia, historia, kosmologia, tiede, tieteen yleistajuistaminen, tieteenhistoria, tietokirjallisuus, ydinfysiikka

Merimatkailu on ollut aikoinaan hyvin vaarallista. Merkittävä osa ongelmaa on ollut pituuspiirin selvittäminen: pitkään merimiesten oli mahdotonta määrittää pituuspiirinsä täsmällisesti (leveyspiirin määrittäminen käy helpommin). Tämän seurauksena Iso-Britannia julisti vuonna 1714 Longitude Actin, joka lupasi mittavat rahapalkinnot henkilölle, joka keksii luotettavan menetelmän pituuspiirin selvittämiseen.

Tämä kirja kertoo John Harrisonista, amatöörikellosepästä, joka kehitti kellon, joka toimii luotettavasti merenkäynnin keskellä. Triviaalilta kuulostava juttu oli aikoinaan kaikkea muuta kuin itsestäänselvä. Itsestäänselvää ei myöskään ollut palkinnon kerääminen: kilpailevaa kuun etäisyyteen perustuvaa menetelmää kannattavat astronomit vastustivat Harrisonia vahvasti.

Sobelin kirja on kiehtova esitys aiheesta, ja varsinkin merenkäynnin historiasta kiinnostuneille ehdottomasti lukemisen arvoinen.

Avainsanat: 1700-luku, historia, kellot, purjehdus, tieteenhistoria

Pierre de Fermat oli mestarillinen amatöörimatemaatikko, joka kehitteli elämänsä aikana yhtä jos toista. Tärkeimmäksi perinnöksi jäi kuitenkin kirjan marginaaliin raapustettu lause Cuius rei demonstrationem mirabilem sane detexi hanc marginis exiguitas non caperet, Olen keksinyt väittämälle ihmeellisen todistuksen, mutta marginaalissa ei riitä sille tilaa.

Väittämä, jonka Fermat kehui todistaneensa liittyi kaikille tutun Pythagoraan lauseen a² + b² = c² yleistykseen xⁿ + yⁿ = zⁿ. Fermat väitti, että ei ole olemassa kokonaislukuja, jotka toteuttaisivat lauseen, kun n on suurempi kuin kaksi. Fermat'n todistusta ei vain ollut helppo toistaa: ongelma jäi vaivaamaan matemaatikkoja yli 350 vuoden ajaksi, kunnes Andrew Wiles todisti väitteen vuonna 1995 vuosien työn jälkeen.

Tämä kirja käsittelee paljon matematiikan historiaa, erilaisia yrityksiä todistaa Fermat'n teoreemaa ja ennen kaikkea Andrew Wilesin työtä todistuksen laatimiseksi. Kirja ei sisällä erityisen suuria määriä korkealentoista matematiikkaa, joten siitä selviää vähemmänkin osaava, kunhan on ylipäätään aiheesta kiinnostunut. Singh on hyvä kirjoittaja ja erinomainen popularisoija, joka osaa tehdä tarinasta hyvin kiinnostavan.

Avainsanat: Andrew Wiles, historia, matematiikka, Pierre de Fermat, tieteen yleistajuistaminen, tieteenhistoria, tietokirjallisuus

Kirja on nimensä mukainen vähän kaiken lyhyt historia. Sujuvasti kirjoitettu teos käsittelee tiedettä ja tieteentekijöitä monelta kantilta. Kirjan aihepiirit liikkuvat kosmologiassa, kvanttifysiikassa, geologiassa, biologiassa ja ihmiskunnan historiassa. Käsitelty alue on vaikuttavan kattava.

Hyvää populaaritiedettä hakevalle A Short History of Nearly Everything on erinomainen löytö.

Avainsanat: biologia, geologia, ihmiskunnan historia, kosmologia, kvanttifysiikka, tieteen yleistajuistaminen, tieteenhistoria, tietokirjallisuus