Avainsana: vallankumoukset

Tilaa itsellesi tuoreimmat tällä avainsanalla kuvaillut merkinnät

Kolumbialainen nobelisti Gabriel García Márquez on tunnetuimpia nykykirjailijoita. Kukapa everstille kirjoittaisi, joka on kirjoitettu vuonna 1957 ja julkaistu alunperin vuonna 1961, on eräs hänen varhaistuotantonsa pienistä helmistä. Se kertoo vanhasta vallankumoussoturista ja hänen astmaa potevasta vaimostaan, heidän elämästään köyhyydessä pienessä kyläpahasessa, jonne laiva tuo postin kerran viikossa. Eversti odottaa päätöstä hänelle luvatusta eläkkeestä. Odottaa ja odottaa, kuten on tehnyt jo 15 vuotta. Joka perjantai hän menee postikonttoriin, katsoo postinlajittelua ja toivoo, että kirje viimein tulisi. Everstin ja vaimon poika on kuollut taas erään vallankumouksen pyörteissä. Pojalta on jäänyt tappelukukko, jonka varaan eversti ja vaimo pyrkivät rakentavaan tulevaisuuttaan. Kunhan tammikuu tulee, voidaan kukko viedä tappeluun ja tienata paljon rahaa. Siihen asti pärjätään jotenkin muuten.

García Márquezin tarinan tenho on jossain muualla kuin nokkelassa sanailussa tai nopeissa ja yllättävissä juonenkäänteissä. Hänen ilmaisunsa on hyvin pelkistettyä ja tarkkaan harkittua. García Márquez pystyy vain muutamalla hyvin valikoidulla sanalla ilmaisemaan enemmän kuin moni muu kokonaisissa kirjoissa. Hyvin hienovaraisesti, pienillä ja jopa arkisilla eleillä luodaan tarkka kuva everstistä, ikuisesta hieman surumielisestä optimistista, jota ei lannista köyhyys, sairaus eikä nälkä. Aina on huominen - huomenna, ensi viikolla, ensi vuonna eläke myönnetään, kukko on läänin paras kukko, voittaa varmasti, ja kaikki on taas hyvin. Kukapa everstille kirjoittaisi on kaunis pieni kirja, jonka lukeminen jättää hieman alakuloisen, mutta jotenkin kovin hyvän olon. Suosittelen kaikille - nautinnollinen lukukokemus!

Avainsanat: eläke, Etelä-Amerikka, köyhyys, nälkä, vallankumoukset, vanhuus

Nimensä mukaisesti Four Ways to Forgiveness sisältää neljä tarinaa, pitkänovellia, jotka käsittelevät samoja aiheita hieman eri näkökulmista. Kaikki sijoittuvat Wereliin ja Yeowelle, kaukaisille kaksoisplaneetoille, joilla ihmiskunta on jaettu omistajiin ja omistettuihin. Kirjan tapahtumien aikoihin Yeowe, entinen Werelin orjatyövoimalla riistetty siirtomaa, on vapautunut kahleistaan ja orjuus on purkautumassa Werelilläkin.

Kirjan kantavia teemoja ovat orjuus ja vapaus, omistaminen ja oikeudenmukaisuus. Tasa-arvoa ja ihmisoikeuksia tarkastellaan maailmassa, jossa orjuuden lakkauttaminen ja ihmisarvo ei koske kaikkia. Entinen näkyvä jako omistajiin ja omistettuihin on poistettu, mutta näkymätön jako valtaapitäviin miehiin ja alistettuihin naisiin on yhä olemassa.

Le Guin on etevä kirjailija, kuten aina. Nämä neljä tarinaa, jotka kietoutuvat toisiinsa yhdistävien aiheiden ja henkilöiden kautta, ovat hyvin kirjoitettuja ja kiehtovia. Ensimmäinen, Betrayals on kepeän pohdiskelevaa, viimeinen A Woman's Liberation jo varsin raskasta luettavaa. Raskasta, mutta antoisaa.

Avainsanat: Hain, ihmisoikeudet, naisen asema, orjuus, science fiction, tasa-arvo, vallankumoukset

Ursula Le Guin palaa Läntiselle rannalle. Sanan mahti ei jatka suoraan Näkemisen lahjasta, vaan on itsenäinen teos. Näkemisen lahjan päähenkilöt tosin esiintyvät tärkeässä sivuroolissa tässä kirjassa; Näkemisen lahjasta kannattaa aloittaa, mutta ilmankin pärjää.

Kirja kertoo Ansulin kaupungista, jossa asukkaat yrittävät selvitä miehittäjien ikeen alla. Viholliset, aldit, eivät siedä lukemista ja kirjoja ja pitävät Ansulin paikallisia jumalia vaarallisina demoneina. Kirjat on kätketty, eikä lukutaidollaan kannata kerskua. Nuori Memer, puoliksi suurta ansulilaista sukua, puoliksi aldi, joutuu vallankumouksellisten tapahtumien keskelle, kun kaupunkiin saapuu tarinankertoja Orrec Caspro Gry-vaimonsa kanssa.

Tarina etenee nopeasti ja taidokkaasti. Le Guin on erinomainen kirjoittaja. Myös Sanan mahti on suunnattu hieman nuoremmille lukijoille, mutta ei tämä varttuneempaakaan fantasian ystävää kylmäksi jätä. Le Guin on todellakin yksi ehdottomista suosikkikirjailijoistani - kaikkien näiden vuosien jälkeen hän osaa kirjoittaa yhä todella hyviä kirjoja. Tätä ei kannata ohittaa, vaikka fantasiakirjallisuudesta ei niin välittäisikään.

Avainsanat: fantasia, kirjat, Läntinen ranta, uskonto, vallankumoukset, valloittajat

China Miéville palaa Bas-Lagin maailmaan ja New Crobuzonin kaupunkiin kolmannen kerran. Tällä kertaa kaupunki on vaikeuksissa: ulkoisena uhkana vaivaa sota maagisen Teshin kanssa, sisältä päin kaupunkia kalvaa sekalainen joukko kapinallisia ja vallankumouksellisia.

Kirjalla on kolme päähenkilöä. Judah Low on somaturgi, golemintekijä, joka etsii legendaarista Rautaneuvostoa. Cutter, Judahin rakastaja, etsii Judahia. Ori, kapinallinen, taistelee oikeuden puolesta - tai ainakin luulee taistelevansa. Rautaneuvosto löytyy, mutta mitä sen kanssa tehdään, on asia eri.

Miéville tietää mitä tekee. Iron Council on vetävä kirja, siinä missä muutkin Bas-Lagiin sijoittuvat teokset. Kolmikko on tasaväkistä tavaraa, vaan taidanpa pitää The Scaria edelleen parhaimpana.

Avainsanat: Bas-Lag, fantasia, junat, kapinalliset, steampunk, vallankumoukset

Alshain on kaukana Altairin lähistöllä sijaitseva tähti. Tässä romaanissa ihmiskunta on levittäytynyt niinkin kauas. Alshainia kiertävän samannimisen planeetan ihmisilläkin on jo värikäs historiansa kapinoineen ja vallankumouksineen. Ihmiset elävät elämiään.

Tämä kirja tarkastelee viittä eri elämää viiden eri kertojan kautta. Maasta saapunut siirtolainen, vammautuneen miehen puoliso, vanha mies, työtoveriensa murhia setvivä poliisi ja nuori merentutkija saavat kukin vuoronsa tarinassa, joka kertoo mitä tapahtuu, kun tähtialus putoaa Alshainille.

Erikoinen kerrontaratkaisu toimii ja piristää kirjaa. Tarina on mielenkiintoinen ja Alshain kiehtova paikka. Ihmiset ovat samanlaisia, vaikka planeetta onkin erilainen... J. Pekka Mäkelän Alshain-sivut ovat muuten mielenkiintoista luettavaa kirjasta kiinnostuneille.

Avainsanat: avaruusmatkailu, avaruusoliot, science fiction, vallankumoukset

Engines of Light -trilogian päättävä Engine City on vauhdikas päätös nopeatempoiselle sarjalle. Maan kosmonautit päätyvät Nova Babyloniaan ja pistävät sielläkin asiat sekaisin.

Tarina kiitää kenties turhankin nopeasti; välillä poukkoillaan paikasta toiseen niin, että heikottaa. Maailma on kuitenkin kiehtova, ja isompaan rooliin nousevat muukalaiset, joiden invaasiota Dark Lightissä pelättiin, ovat mielenkiintoista väkeä.

Kokonaisuudessaan kosmonautti Matt Cairnsin tarina on omaperäinen ja hyvä. Banksin ja Reynoldsin tasolle se ei yllä, mutta nopealukuiseksi scifi-viihteeksi se on vallan riittävä.

Avainsanat: avaruusmatkailu, avaruusoliot, kuolemattomuus, science fiction, vallankumoukset

Cosmonaut Keepistä alkanut tarina jatkuu Dark Lightillä. Kosmonauttien avaruusalus saapuu Croatoan-planeetalle, jossa se laukaisee liikkeelle monta tapahtumaketjua.

Dark Lightissä on hieman trilogian väliosan makua, mutta loppua kohden juoni tiivistyy. Kirja valaisee Engines of Light -trilogian kosmosta kiinnostavalla tavalla ja pohjustaa kolmannen osan, Engine Cityn, tapahtumia niin, että trilogia on pakko lukea loppuun.

Avainsanat: avaruusoliot, jumalat, kuolemattomuus, science fiction, vallankumoukset

Kirja alkaa reippaasti: Novy Petrogradiin sataa taivaalta puhelimia. Takapajulaplaneetalle on saapunut mystinen Festivaali, joka tarjoaa köyhille ja teknologiarajoitteisille siirtolaisille kaiken, mitä he ikinä haluavat, kunhan Festivaali saa vastineeksi viihdettä, uutta informaatiota.

Tälle ei luonnollisesti planeettaa hallitseva totalitaristinen Uusi tasavalta lämpene, joten sotatoimia on luvassa. Sotalaivaston kyytiin päätyvät YK-diplomaatti Rachel Mansour ja Maasta kotoisin oleva insinööri Martin Springfield, kirjan varsinaiset päähenkilöt. Sotaretkestä seuraa huolella kuvattuja avaruustaisteluja ja runsaasti toimintaa.

Kirja ei ole tiedonkulun vapautta koskevan sanomansa kanssa erityisen hienovarainen. Se ei haittaa; tarina on kiinnostava, ja Stross kuvaa avaruustaisteluja hyvin. Herkimmille kirjan vahva tieteellinen ote on varmasti liikaa - Singularity Sky on verrattain kovaa ja teknistä scifiä. Jos se ei ole ongelma, Singularity Sky on hyvää scifi-viihdettä.

Avainsanat: avaruusmatkailu, sananvapaus, science fiction, totalitarismi, vallankumoukset

1600-luvulla löydettiin eetteri, mystinen viides elementti, jonka maagisella voimalla käynnistettiin Englannissa teollinen vallankumous. Koska käyttäjänsä tahtoa totteleva eetteri mahdollisti kaikenlaisen tekniikan kehittelyn vähällä vaivalla, se myös tukahdutti kaiken muun teknisen kehityksen. Siksi kolmesataa vuotta myöhemmin tilanne ei ole muuttunut.

Bracebridgen eetterikaupungissa kasvanut Robert Borrows näkee eetterissä kuitenkin pimeämmän puolen. Lontooseen päädyttyään Robbie joutuu tekemisiin vallankumouksellisten kanssa. Onko eetterin ja siihen perustuvan kiltayhteiskunnan aika ohi? Robbie on tapahtumien ytimessä, kun vallankumous tuo uuden valon ajan. The Light Ages on kauniisti kirjoitettua ja taianomaista vaihtoehtohistoriaa.

Avainsanat: fantasia, luokkayhteiskunta, magia, vallankumoukset

Karmiina on kasvanut kellarissa elämänsä ensimmäiset 17 vuotta. Kun Karmiina lopulta vapautuu kellaristaan, tapahtuu kahdessa päivässä enemmän kuin edellisen 17 vuoden aikana yhteensä.

Tapahtumat saavat hyvin erikoisia käänteitä, eikä Karmiinan sinänsä varsin lyhyttä tarinaa viitsi juuri käsistään laskea. Kirja on kummallinen ja mielenkiintoinen lukukokemus.

Avainsanat: mielenosoitukset, vallankumoukset, vammaiset