Kuinka monia kulissiperheitä sitä tässäkin maassa on. Tässä kirjassa on vaikuttava kuvaus kulissien kaatumisesta. Ihmisistä, joilla ei tunnu olevan tunteita ollenkaan ja niistä, joilla taas on. Koskettavaa.

Murhaa odotin aika kauan ja sen aika tuli vasta kirjan loppupuolella. Sitä ennen oli tehty johdattelua siihen malliin, että lähes kaikista oli tehty syyllisiä. Silti loppu yllätti, vaikka yritinkin arvailla sitä, mutta en vain suostunut uskomaan.

Outi Pakkanen on minun lemppareitani, enkä ole vielä kyllästynyt häneen. Monille käy niin, että ote alkaa lipsua ja kirjat vaikuttavat väkisin väännetyiltä, mutta Pakkanen pitää pintansa.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: 2000-luku, Helsinki, isät, jännityskirjallisuus, kaupunginosat, pitopalvelut, pojat, salaisuudet, Ullanlinna, uskottomuus, vanhempi-lapsisuhde
Muista osallistua kilpailuun!
Yöpuisto BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Kirjassa on paljon takautuvia tapahtumia ja lukiessa joutuukin usein miettimään, mitä hetkeä nyt eletään. Toiset asiat kuvataan hyvin tarkasti, toiset taas unenomaisina muistoina. Tarina kertoo Mattias Bergmarkin matkasta lapsuuden maisemiin, joka voi yhtä hyvin tapahtua pään sisäisenä kuin fyysisenä matkana. Kerrontanäkökulma vaihtelee paljon lapsen ja aikuisen välillä, mutta paketti pysyy kuitenkin hyvin kasassa.

Kuin istuisi loppukesän iltana keinussa ja antaisi ajatuksen lentää yhtään estelemättä. Kulkea mielessään nykyisen ja menneen välillä ilman rajoja. Samanlaista tunnelmaa koin Carpelanin teosta lukiessani. Välillä kahlataan tummissa ja syvissä vesissä, mutta silti hyvin rauhoittavasti. Suosittelen.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | 3 kommenttia
Avainsanat: lapsuus, muistot, paluu lapsuuteen, vanhempi-lapsisuhde
Muista osallistua kilpailuun!
Kesän varjot BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Uuvuttavalla vaelluksella käydään näiden kahden kulkijan keskustelua. Pojalle tämä on ainoa maailma jonka hän tuntee, ja tästä hän rakentaa maailmankuvansa. Ihmettelyn ja ihmisyyden kyky hänessä saa isän uskomaan, että yhä kannattaa ponnistella. Että poika yksin erottaa hänet kuolemasta. Ja että hän on pojalle elämä nyt ja vasta.

McCarthyn entä jos –maailman tunnelma on intensiivinen ja niin todentuntuinen että hirvittää; mieleen tulee esimerkiksi ydinsodan finaali, vaikka kirjassa ei kerrota mistä katastrofista oli kysymys. Runollinen, timantiksi hiottu teksti vailla yhtään turhaa sanaa tekee kuitenkin lukemisen nautittavaksi. Isän ja pojan suhde on upeaa luettavaa. Tarinan kauneus ja viisaus häikäisee viimeistä kappaletta myöten. Tässä kirjassa on kaikki kohdallaan.

Teos sai vuoden 2007 Pulitzer Prize for Fiction -palkinnon.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Yksi kommentti
Avainsanat: allegoriat, ihmiskunnan tuho, maailmanloppu, selviytyminen, toivo, vanhempi-lapsisuhde
Muista osallistua kilpailuun!
Tie BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Hauska nimi kirjalla. Arvostelukappale, joka aluksi hieman sekoitti minua, siis silloin kun näin kirjan nimen jollain listalla Kiinnostuin kuitenkin siksi, että kyseessä oli novellikokoelma, naisen kirjoittamana ja aiheena mies.

Novellit ovat raikkaita tarinoita, joissa miehenä on isä tai joku poikaystävä, miesystävä, terapeutti... Novellien minä on joissain lapsi, sitten aikuinen. Välillä menee kotvanen, onko minä mies vai nainen.

Kaiken kaikkiaan pidin kaikista ja en osaa sanoa, mikä olisi paras, eikä onneksi tarvitsekaan. Kaikki tarinat olivat niin hyviä, että ehkä palaan vielä tähän kirjaan.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | 2 kommenttia
Avainsanat: aikuistuminen, lapsuus, lyhytproosa, muistot, naiset, novellit, nuoret, tarinat, vanhempi-lapsisuhde
Muista osallistua kilpailuun!
Arvostelukappale BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Kirja kertoo yksinäisestä naisesta, joka adoptoi pienen tytön Kiinasta. Nainen on tsempannut adoptiohaastatteluihin, hänellä on terävä näkemys hyvästä vanhemmuudesta, ja hän on selvittänyt itselleen, miksi haluaa nimenomaan adoptiolapsen.

Miksi siis kaikki menee pieleen? Tyttö ei tunnu ottavan kontaktia, ei sano mitään, katsoo vain. Syö, piirtää, kulkee huoneissa, kunnes nainen vie sen nukkumaan, "pois". Lopulta naisen ajatukset käyvät kyynisiksi ja myös mustasukkaisiksi, kun tyttö tuleekin hyvin toimeen muiden, aikuisten ja lasten, kanssa.

Kerronta on naisen pään sisältä tulevaa suoraa lähetystä, tajunnanvirtaa. Virkanaisen, juristin kuten lopulta käy ilmi, järkipuheen lomaan ui yhä enemmän tunteiden paloa ja alhaista mieltä, ja alitajunnasta nousee menneitä asioita. Lukija saa tietää, että nainen ei ole itsekään saanut osakseen lämpimän äidin roolimallia.

Mutta voiko näin epäonnistunutta adoptioäitiä ollakaan - tai näin epäonnista, sillä kovastihan hän yritti? Ei. Oudossa tarinassa on jotain tuttua. Kiusallista. Tämä upea teksti ei välttämättä tyhjene yhdellä lukemisella.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Yksi kommentti
Avainsanat: adoptio, mielenterveyshäiriöt, psykologiset romaanit, vanhempi-lapsisuhde, yksinäisyys
Muista osallistua kilpailuun!
Sakset BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Kirja kertoo 60-luvun kylämaisemissa varttuvasta Elsi-tytöstä. Kirjan alussa isoisä kuolee, ja hänen vaatteensa poltetaan järven jäällä. Elsi on tavannut erakoituneen isoisän vain kerran, mutta muistot ovat pysyvät. Isoisä on henkisesti lähempänä kuin ompelija-äiti ja metallimies-isä. On myös naapurin Antero, on opettaja, ristikontraa pelaavat perhetutut ja monta muuta. Elsi on kuitenkin yksin viihtyvä, hiljainen tarkkailija.

Lukija ehtii nähdä paljon asioita pienen tarkkailijan silmin lyhyessä ja tiiviissä romaanissa, jonka ulkoinen tarinankaari ei tavoittele taivaita. Muistatteko vielä, millaista oli olla lapsi? Kiikarilla katsottu seinä ei näytä olevan lähellä, se on lähellä! Havainnot elävät, esineet saavat hengen, leikit ovat rituaaleja joilla on merkitys. Jalonen osoittaa, että lapsen maaginen ajattelu tuottaa totuutta ja viisautta. Elsikin joutuu käsittelemään suuria asioita - kuolemaa, eroa ystävästä, perhesalaisuuksia -, ja ainakin tässä tarinassa kaikki mikä ei tapa, vahvistaa.

Jalosen teksti on persoonallista ja asettuminen lapsen näkökulmaan vaivatonta. Lukija joutuu kuitenkin olemaan valppaana, jotta tikkunuket, kisukarvat, puukot ja veteen pudonneet saavat merkityksensä. Tulkinnanvaraakin jää, hyvällä tavalla, kuin runossa.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: adoptio, mielenterveyshäiriöt, psykologiset romaanit, vanhempi-lapsisuhde, yksinäisyys
Muista osallistua kilpailuun!
Veteen pudonneet BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Tarinan runkona on isän ja pojan matka Khao Lakiin tarkoituksena noutaa karkulainen kotiin. Kerronnan takautumissa avataan henkilöiden menneisyyttä ja menneitä ihmissuhteita.

Itkonen hallitsee jälleen usean henkilön näkökulman, joista ministeri-Ansas nousee keskushenkilöksi. Samoin kirjailija liikkuu jälleen notkeasti ajan ilmiöissä niin yksilöiden, yhteisöjen kuin yhteiskunnan tasolla. Teksti on omarytmistä, usein toistoista ja tilanteissa viipyvää; olipa pienokainen potalla tai pankkiiri biljardilla, putoilemista saa toisenkin hetken odotella ja nauttia tilanteiden hidastamisesta. Toisaalta tekstissä on säpäkkää ironiaa yllin kyllin.

Herrojen Thaimaan-retki ei ole ulkoisesti järin suuri seikkailu; tarinan keskipisteessä ovat ihmiset ja heidän pyrkimyksensä ymmärtää itseään ja toisiaan. Ja liikehän on tärkeä vaikka päämäärä ei. Itkosenkin henkilöt pääsevät kohti, vaikka sitten ravunkäyntiä.

Omasta puolestani annan tässä ihan triplavinkkauksen. Pidän paljon Itkosen aiemmistakin teoksista Myöhempien aikojen pyhiä ja Anna minun rakastaa enemmän. Lahjakas nuori prosaisti kirjoittaa hyvää ja kiinnostavaa tekstiä varsin erilaisista aihepiireistä ja erilaisten henkilöiden pään sisältä.

© Kirjavinkit, 2007. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: arvot, isät, psykologiset romaanit, sukupolvet, vanhempi-lapsisuhde
Muista osallistua kilpailuun!
Kohti BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Aloitin tietysti kirjasta Peiton paikka, jossa päähenkilö syntyy. Liikutaan Varkaudessa ja hyvin vahvasti tehdas antaa voimakkaan kuvan kirjaan. Päähenkilö on Annukka Lehmus, jonka äiti on henkisesti sairas. Asioista ei puhuta.

Neitsytmatka on nuoruuden aikaa. Annukka käy läpi nuoruuden vaiheita, rippikoulu ja seurustelut ja muut ihmissuhteet. Siipien kantavuutta on kokeiltava. Viimeinen osa Onnellinen loppu on jotenkin irrallinen. Annukka on siinä jo aikuinen, lapseton, elää Helsingissä omaa sekavaa elämäänsä.

Sarja ei ole missään tapauksessa mikään viihteellinen hömppäsarja, sillä niin paljon se herätti ajatuksia.Sarja alkaa 1960-luvulta ja erityisesti tätä sarjaa voi suositelle silloin syntyneille, sillä niin paljon sellaista tuttua tulee vastaa, asioita ja asenteita.Onnellinen loppu -teoksessa ollaan jo nykyajassa. Nämä kirjat voi lukea kuka tahansa, peräkkäin tai erikseen.

Eppu Nuotio on taitava tarinankertoja!

© Kirjavinkit, 2007. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: aikakausiromaanit, avioliitto, kriisit, lapsikertomukset, mielenterveyshäiriöt, perheromaanit, selviytyminen, tragikomiikka, uskottomuus, vanhempi-lapsisuhde, yksinäisyys, äidit
Muista osallistua kilpailuun!
Onnellinen loppu BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh