Kirjassa käydään läpi tapahtumat sellaisenaan sekä analysoidaan niiden jälkeistä aikaa. Erityisesti poliitikkojen reagointi on kriittisenkin tarkastelun alla. Särkelä huomauttaa terävästi että sekä Auvinen että Saari on vasta myöhemmin ns. diagnosoitu jotenkin mieleltään järkkyneiksi. Tiettävästi kummallakaan ei todella ollut todettu mitään mielisairauteen, psykoosiin tai muuhun sellaiseen viittaavaa, ei edes koulukiusaamista tai häirikön mainetta entuudestaan.

Kirjan lähtökohta on esittää kysymyksiä yhteiskunnassa tapahtuneista muutoksista ja niiden mahdollisista vaikutuksista Jokelan ja Kauhajoen tapahtumiin. Särkelä puhuu murha-itsemurhista, jossa murhaajakin on uhri, hänhän surmaa myös itsensä. Nuorten ja jopa lasten väkivaltaisuus on lisääntynyt aivan viime vuosina huomattavasti. Olemme omaksuneet ja hyväksyneet elämänmallin, jossa tuloerot ovat kasvaneet ja yksilön oman edun tavoittelu on jopa suotavaa ja hyväksyttävää. Yhteisöllisyys ei ole arvossaan, kukaan ei kanna enää huolta toisista, ei edes lapsista tai nuorista saati sitten väliinputoajista, työttömistä, mielenterveysongelmaisista.

Koulu- ja työpaikkakiusaamisenkin Särkelä asettaa uuteen näkökulmaan. Onko kiusattu itse ajautunut tilanteeseen olemalla erilainen ja saanut turhaan edellämainitun leiman. Ahdistuneet, pelokkaat, väsyneet ihmiset sanovat olevansa kiusattuja, koska muuta nimeä ahdingolle on vaikeaa tai jopa vaarallista antaa.

Särkelä kritisoi myös kriisiterapiaa, kuten itsekin teen. Ei kriisiterapialle ole ollut tarvetta ennen, nyt kaiken psykologisointi peittää tosiasiat! Kriisiapu havahduttaa ihmiset kriisiin. Samoin masennusta tuputetaan yhä useammin diagnoosiksi peittämään väsymystä, kyllästymistä ja pettymystä. Varsinainen masennus on toki sairaus, mutta nykyisin kaikki elämän kilpapyörästä poikkeaminen on helppo nimetä masennukseksi.

Kirjoittaja esittää myös keinoja, joilla em. tapahtumien jatkuminen voitaisiin välttää, muun muassa koulujen luokkakokojen pienentäminen, pienkoulujen pitäminen edelleen pystyssä, oikean tiedon tarjoaminen oikeaan aikaan opetuksessa, palaaminen yhteisölliseen koulumaailmaan ja paljon muuta.

Kirja kannattaa ehdottomasti lukea, jo yleissivistyksen vuoksi. Särkelällä on paljon ja painavaa sanottavaa, joka ei aivan hetkessä avaudu.

© Kirjavinkit, 2009. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: itsemurha, Jokela, Kauhajoki, koulukiusaaminen, koulunkäynti, koulusurmat, kriisiterapia, laajennettu itsemurha, nuoret, pamfletit, yhteiskuntakritiikki
Muista osallistua kilpailuun!
Koulumurhat BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

No, kirja oli taattua tavaraa alusta loppuun asti. Jos tykkää sanojen rikkaasta ja taidokkaasta viljelystä, tykkää tästä kirjasta. Luin se melko lailla yhdeltä istumalta eikä minua vienyt juoni vaan teksti. Ensisijaisesti juonta kirjasta ei tarvitse hakea, sillä tämä opus kuuluu niihin kirjoihin, joissa teksti nousee kaiken yläpuolelle.

Se toissijainen juoni kulkee kuitenkin iltapäivälehden toimittajan mukana skandaalinkäryisten juttujen seassa.

Joku on sanonut, että Arto Salminen oli inhorealisti. Ihan miten vaan, mutta silti kannattaa lukea ja nauttia hänen soljuvasta sanailustaan. Kun olin lukenut kirjan, minulle selvisi, ettei Arto Salmista ole enää. Hän kuoli jo 2005. Harmillista, jo toinen kirjailija peräjälkeen, kun on poissa eikä uusia kirjoja ole odotettavissa.

© Kirjavinkit, 2009. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: arkielämä, iltapäivälehdet, julkisuus, parisuhde, skandaalit, toimittajat, uhkakuvat, yhteiskuntakritiikki
Muista osallistua kilpailuun!
Paskateoria BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Aivan toivotonta tarinaa kirja ei ole. Päähenkilö Lumi tarkastelee tilannetta ulkopuolisena, alhaisen D-tason työntekijänä, mutta arvostetulla vihreällä turvallisuusstatuksella. Lumi seuraa, sopeutuu ja löytää paikoin jopa onnellisuutta kaiken synkkyyden keskellä.

Dystopioita on luettu, mutta tämä toimi. Verrosen kehitelmät ovat lopulta sen verran uskottavia, että maailman voi uskoa. Osa kehityksestä on selvää jatkumoa nykytilanteesta ja erittäin helppoa uskoa, osa taas ylilyövempää, mutta yhtä kaikki huolestuttavaa.

Karsintavaihe on väliin raskas, mutta antoisa lukukokemus.

© Kirjavinkit, 2008. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | 2 kommenttia
Avainsanat: dystopiat, science fiction, turvallisuus, yhteiskuntakritiikki
Muista osallistua kilpailuun!
Karsintavaihe BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Hällä väliä huomisella on Guènen esikoisteos, jossa hän kertoo 15-vuotiaan Dorian tarinan. Dorian elämä lähiössä on niin ankeaa, että siitä tulee koomista. Musta huumori ja itseironia ovat Dorian keinot selvitä tilanteista, joihin voi joutua, jos isä on kadonnut Marokkoon ja äiti on lukutaidoton. Hällä väliä huomisella on ehdottomasti onnellinen kirja. Se on myös armottoman aito ja saa usein nauramaan. Ranskaa osaavia kiinnostaa varmasti alkuteoksen ranskaa ja arabiaa sekoittava lähiöslangi.

© Kirjavinkit, 2006. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: kasvukertomukset, kulttuurien kohtaaminen, lähiöt, Ranska, sosiaalityö, yhteiskuntakritiikki
Muista osallistua kilpailuun!
Hällä väliä huomisella BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

© Kirjavinkit, 2006. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Yksi kommentti
Avainsanat: avaruusmatkailu, huumori, katolisuus, science fiction, yhteiskuntakritiikki
Muista osallistua kilpailuun!
Tähtipäiväkirjat BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Itse juoni ei ainakaan minua temmannut mukaansa vauhdikkuudellaan tai omaperäisyydellään. Kirjan ansiot eivät olekaan siinä, että lukija johdatellaan läpi moninaisten avaruusolentojen lajien kotiplaneetoiden ja perehdytetään niiden kulttuureihin, vaan se, mitä Tepper tahtoo täysin ulkopuolisten vierailijoiden kautta osoittaa meille itsellemme omasta maailmastamme (ja amerikkalaisesta yhteiskunnasta). Huutia saavat niin muslimien käsitys naisten asemasta kuin alkoholistit ja tupakoijat, sekä Yhdysvaltojen huumepolitiikka, NRA, koulunsa kesken jättäneet ja abortinvastustajat. Tepper onnistuu myös huipentamaan loppuratkaisun sangen hykerryttäväksi: jännitys säilyy aivan viimeiselle riville asti.

Kissa on todella nostettu pöydälle, ja mielikuvituksellisilla tavoilla ystävälliset muukalaiset selvittävät ihmislajin ongelmia. On kuitenkin lähinnä masentava ajatus, että ihmisten ongelmat eivät ratkea kuin avaruusolentojen keinoilla. Lukiessa sopii pohtia, millä oikeudella ylivertainen, vieras rotu oikein ottaa toisen valvontaansa sangen laajassa mittakaavassa, vaikka tarkoitus olisikin yksinomaan hyvä. Onko se vain näennäisen hyvä?

Nähdäkseni vuonna 2000 ilmestynyttä teosta ei ole ainakaan vielä suomennettu, mutta englanniksi lukeminen ei todellakaan ole haitta. Päinvastoin, englannin sukupuolet erottelevat persoonapronominit luovat olennaisella tavalla taustan avaruusolentojen oman sukupuolijärjestelmän ja yhteiskunnan ymmärtämiselle, ja näin maallikkona rohkenen arvata, että tämä on yksi suuri syy, miksi suomentamiseen ei ole ryhdytty.

© Kirjavinkit, 2004. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: avaruusoliot, ensimmäinen yhteys, kulttuurien kohtaaminen, science fiction, vieraat ulkoavaruudesta, yhteiskuntakritiikki
Muista osallistua kilpailuun!
The Fresco BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Ei kuitenkaan syytä huoleen - ajoittaisesta kuivuudestaan huolimatta Shikasta on varsin kiinnostava kirja, varsinkin kun planeetan oikean luonteen ymmärtää. Tieteiskirjallisuuden maailmoissa liikutaan, selvästikin, mutta itse asiassa suurin osa kirjasta on aika kipakkaa kritiikkiä Maassa vallitsevaa maailmanjärjestystä kohtaan. Minulle kirjan yhteiskunnallinen sanoma sopi mainiosti, joskin minun mielipiteitäni kirja ei muuttanut - suhtaudun jo alunperinkin varsin negatiivisesti asioiden nykyiseen tilaan.

Kirjan loppupuoli, joka käsittelee Johorin matkoja George Sherbanina oli mielestäni jollain tapaa vähemmän vetoavampi kuin kirjan alkuosa, jossa oli enemmän uutta, tuntematonta ja lukemaan houkuttelevaa. Siitä huolimatta kirja jaksoi kiinnostaa loppuun asti, ja odotan mielenkiinnolla miten sarja jatkuu.

© Kirjavinkit, 2002. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Ei kommentteja
Avainsanat: ihmiskunnan historia, ihmiskunnan tulevaisuus, science fiction, yhteiskuntakritiikki
Muista osallistua kilpailuun!
Shikasta : Asia: Kolonisoitu planeetta 5 BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh

Vaihtoehtoinen menneisyys. Talon ullakolta on löytynyt sanelunauhoja, joilla ydinlaskeuman saastuttamassa maailmassa vuosia sitten elänyt nainen kertoo tarinansa. Kiihkoilijoiden liike on ottanut vallan Yhdysvalloissa. Synnytyskelpoiset naiset ovat orjia säteilytettyjen ihmisten yhteisössä.

Voisiko tällaista oikeasti tapahtua? Ydinsota, vainoja, pakkotyöleirejä... ja toisaalla tapauksettomassa ansassa, näennäisen normaalissa yhteisössä tarkkailun alla munasoluja hautovia naisia, jotka eivät omista omaa ruumistaan, eivät pysty edes tappamaan sitä.

Luin kirjan ensimmäistä kertaa ehkä hädin tuskin yläasteikäisenä. Silloin se järkytti; uudelleen luettuna vuosi sitten järkytti eri tavalla. Kun uskoo alati vapaampiin oloihin, ei jaksa ymmärtää, miten tietyiltä henkilöiltä voitaisiin enää ottaa kaikkia oikeuksia pankkikortin käytöstä alkaen pois. Sotakin tuntuu kaukaiselta, vaikka sitä jatkuvasti jossain käydään. Atwoodin päähenkilöön, jolla on vain omistajansa nimi erottamaan hänet muista kaltaisistaan, kuitenkin samaistuin vahvasti. Oma ruumis on sen verran pyhä.

© Kirjavinkit, 2002. | Arvostelu Kirjavinkkien sivuilla | Yksi kommentti
Avainsanat: ihmiskunnan tulevaisuus, naiseus, orjuus, science fiction, yhteiskuntakritiikki
Muista osallistua kilpailuun!
Orjattaresi BookPlus.fi-kirjakaupassa

Feed enhanced by Better Feed from Ozh