Iain M. Banks : kaikki arvostelut

Iain Banks kirjoittaa muuta kuin tieteiskirjallisuutta nimellä Iain Banks.

Banksin Kulttuuri-aiheisten kirjojen ensimmäinen kertoo muuntuja Bora Horza Gobuchalin seikkailuista. Korkealentoinen avaruusooppera kuvaa Kulttuurin ja idiranien välisen sodan pienempiä konflikteja. Mielenkiintoista sinänsä, kirjan päähenkilö on Kulttuurin vihollinen, muissa kirjoissa tavallaan hyviä edustava Kulttuuri on nyt vastapuolena.

Tarina on joka tapauksessa vauhdikas ja värikäs. Mielenkiintoista on myös Horzan toimien vaikutus koko sodan kulkuun. Tästä on hyvä aloittaa Kulttuuri-kirjoihin perehtyminen.

Avainsanat: avaruusmatkailu, muodonmuutokset, science fiction, seikkailut, sodat

Banks pyörittää kirjoissaan usein useampaa päähenkilöä, joiden tarinat yhdistyvät lopussa. Näin käy jälleen kerran. Tällä kertaa pääosissa ovat viimeistä kertaa kuoleva kreivi Sessine, mielenkiintoisen viestin saava tiedemies Gadfium ja nuori Bascule, joka etsii muurahaistaan. Sopassa on seassa myös Encroachment, auringon pimentyminen, joka uhkaa koko maailmaa, mutta josta valtaapitävät eivät tunnu piittaavan.

Tarina on varsin mutkikas ja tapahtumapaikka, Serehfan valtaisa linnoitus, Banksin oudoimpia. Tosimaailman lisäksi tapahtumat etenevät kryptassa, oudossa tietokoneverkossa, jossa kuolleet sielut ja mielipuoliset tekoälyt vaeltavat.

Feersum Endjinn on siis melkoinen keitos, joka kuitenkin, lopulta, kerii itsensä kokoon kiitettävästi. Ohuudestaan huolimatta se on erittäin raskasta luettavaa, kiitos kirjoitustaidottoman Basculen, jonka osuudet on kirjoitettu foneemisesti. Teksti pitää pahimmissa kohdissa lukea ääneen, jotta sen merkityksen ymmärtää. Ihan kiva tehokeino, joo, mutta pidemmän päälle foneemisen tekstin lukeminen ei ole hauskaa.

Avainsanat: linnoitukset, maailman pelastaminen, science fiction, tekoäly

Inversions on vaihteeksi hieman erilaista Banksia. Vaikka teos Banksin scifikirjoihin lukeutuukin, sen kuvaama maailma on teknologiselta tasoltaan suunnilleen myöhäistä keskiaikaa vastaava. Kulttuuriin ei viitata suoraan laisinkaan.

Kirja kertoo kaksi tarinaa, jotka molemmat sijoittuvat samalle planeetalle, mutta eri valtakuntiin. Toinen kertoo kuninkaan lääkäristä, toinen kuninkaanmurhaaja-kenraalin henkivartijasta. Molemmat suojelevat elämää, mutta konstit ovat erilaiset.

Molemmat ovat myös ulkopuolisia ja joutuvat kohtaamaan monenlaisia ennakkoluuloja ja epäilyksiä. Varsinkin naispuoleisen lääkäri Vosillin kohtaama seksismi pistää vihaksi. Onneksi Vosillilla on keinonsa.

Tarinat alkavat rauhallisesti, mutta tempaavat lukijan pian mukaansa. Loppu jäi hieman auki, mutta pieni pohtiminen sitoo langanpätkät kuitenkin yhteen ihan mukavasti. Kirja on varsin helppo aloitus Banksin maailmoihin.

Avainsanat: naisen asema, science fiction, sodat, ulkopuolisuus

Tähän Kulttuuri-tarinaan liittyvät Kulttuurin orbitaali Masaq’ ja sen Mieli, Chelgrian majuri Quilan ja tämän lajitoveri ja vihamies säveltäjä Ziller ja jokunen muu henkilö. Tyypilliseen Banksin tyyliin alkuun esitellään useita irrallisia tapahtumia, joiden yhteydet paljastuvat tarinan edetessä. Majuri Quilanilla on tehtävä, mutta kirjan alussa tämä ei vielä tiedä muuta kuin sen, että hänellä on tehtävä. Quilanille ja lukijalle asia paljastuu hiljalleen, tarinan edetessä.

Ja se juonesta. Tarinaa kerrotaan Banksin kirjojen tapaan sujuvasti ja mukaansatempaavasti. Melkoista avaruusoopperaahan se on, mutta niin on hyvä, jos pystyy heittäytymään mukaan ja ottamaan oudot nimet vakavasti. Suosittelen yrittämään; Banksin teokset ovat modernin scifin huippua.

Avainsanat: kuolema, salaisuudet, science fiction, sodat

Pelaajan päähenkilö Jernau Gurgeh on Kulttuurin parhaita pelaajia. Niinpä Gurgeh kutsutaankin pelaamaan Azadia, joka on universumin hienostuneimpia ja monimutkaisimpia pelejä. Matka ei ole kuitenkaan aivan niin yksinkertainen kuin odottaa voisi…

Banksin scifikirjojen parhaimmistoon kuuluva Pelaaja on erinomainen osoitus Banksin lahjakkuudesta tarinankertojana. Se on Excessionia inhimillisempi, eivätkä kirjan lopun käänteet tuota pettymystä.

Suosittelen ehdottomasti laadukkaan scifin ystäville ja erityisesti peleistä kiinnostuneille - Azad on varsin mielenkiintoinen ja kiehtova tuttavuus.

Avainsanat: juonittelu, pelit, science fiction, valtapelit

Iain Banks on tämän hetken scifi-kirjailijoiden terävintä kärkeä; Excession on erinomainen osoitus tästä. Kirjan aiheena on outo ilmestys, täysin pimeää ainetta oleva pallo. Liioittelua - excession - kuten yli ymmärryksen meneviä ilmiöitä on tapana kutsua.

Tämän paikoillaan pysyvän ja mitään tekemättömän pallon ympärille Banks luo melkoisen juonien verkoston. Suosittelen muistiinpanojen tekemistä kirjaa lukiessa (tai vaihtoehtoisesti lukemista tiiviisti keskittyen), muuten tapahtumista ei pysy perillä. Banksille tyypilliseen tapaan kaikki onneksi kietoutuu lopuksi yhteen jollain tavalla järkevästi.

Se, mitä alun ja lopun välillä tapahtuu on melkoista avaruusoopperaa. Harvoja ihmispäähenkilöitä lukuunottamatta avaruusalusten ihmismatkustajista ei juuri puhuta, kun aluksia hallitsevat tekoälyt juonivat ja järjestelevät. Etäisyyksistäkin puhuttaessa valokuukaudet ovat skaalan pienemmästä päästä.

Kun kirja on kaiken huipuksi kirjoitettu todella hyvin, on lukunautinto scifin ystäville taattu.

Avainsanat: avaruusmatkailu, juonittelu, salaliitot, science fiction, tekoäly

Aseiden käyttö on hankala kirja. Se on alkuun hyvin työlästä luettavaa, sillä se ei etene kovinkaan kronologisessa järjestyksessä. Joka toinen luku etenee kirjan nykyhetkeä eteenpäin, joka toinen taas (luvut on numeroitukin eri sarjoihin, toinen laskevasti ja toinen nousevasti!) käsittelee joskus epämääräisessä ajassa ja paikassa tapahtuneita asioita. Tapahtumat sinänsä ovat kyllä kiinnostavia, ja kirjaa kyllä kannattaa lukea eteenpäin vaikeuksista välittämättä - asiat selkeytyvät loppua kohden.

Kirja kertoo Cheradenine Zakalwesta, joka työskentelee Kulttuurin Erityisolojen jaoksessa. Se on eräänlainen salainen palvelu, jonka tehtävänä on muunmuassa järjestellä sotien lopputuloksia palvelemaan Kulttuurin tavoitteita. Kulttuuri taas on jonkinlainen yleisgalaktinen YK, joka pyrkii tuomaan rauhaa ja hyvinvointia galaksiin. Omilla ehdoillaan, tietysti.

Zakalwe toimii milloin kommandona, milloin armeijoiden johdossa. Hahmona Zakalwe on monimutkainen, menneisyyden tapahtumien varjostama mies, jolla on muunmuassa vaikeuksia suhtautua valkoisiin tuoleihin - miksi, se selviää vasta aivan kirjan lopussa.

Aseiden käyttö on toiminnallinen kirja, mutta toisaalta suhtautuu epäilevästi toiminnan oikeutukseen asettaessaan Zakalwen epäilemään työnantajansa hyvyyttä. Onko Kulttuurin edustama elämäntapa sen parempi kuin muiden? Kirjan asetelmalle löytää yhtymäkohtia nykymaailman kulttuuri-imperialisteihin.

Avainsanat: imperialismi, kulttuurit, science fiction, sodat, väkivalta