M. John Harrison : kaikki arvostelut

Nova Swing ei ole varsinaisesti jatko-osa Valolle, sillä se ei jatka edeltäjänsä juonta. Tarinat kuitenkin sijoittuvat samaan maailmaan: myös Nova Swingissä taivaalla hohtaa mystinen Kefahuchin Vuo. Saudade-planeetalla Vuo on esillä konkreettisemminkin, sillä palasia siitä on pudonnut planeetalle synnyttäen mystisen tapahtumapaikan.

Vic Serotonin on matkaopas, joka vie turisteja pällistelemään tapahtumapaikan epäluotettavaa todellisuutta ja käy kauppaa alueelta löytyneillä artefakteilla. Muun ajan Vic hengaa Liv Hulan Black Cat White Cat -baarissa (jonka ohi marssii säännöllisesti valtaisia laumoja mustia ja valkoisia kissoja). Poliisin artefaktijaoston etsivä Lens Aschemann, vanhan Einsteinin näköinen mies, on sattuneista syistä myös kiinnostunut Vicistä.

Film noirille ominaista henkilögalleriaa futuristisessa ympäristössä pyörittävä teos on monin tavoin tuttua M. John Harrisonia: kieli on koukeroista ja maalailevaa, juoni vaikeaselkoinen, tarina kaunis. Saudade on portugalia ja suomentuu lähinnä kai kaihoksi, ja tietty kaihoisuus onkin olennainen osa kirjan tunnelmaa. Tapahtumapaikka on läheistä sukua Stalkerin Vyöhykkeelle.

Nova Swing on hämmentävä kirja, joka ei vastaa jokaiseen herättämäänsä kysymykseen. Sen lukeminen on retki omaperäiseen maailmaan, jossa tapahtuu kummallisia asioita. M. John Harrison on jälleen kerran onnistunut luomaan lumoavan kirjan.

Avainsanat: film noir, onnellisuus, science fiction

Elonmerkkien takakansiteksti ei tunnu oikein kuvailevan samaa kirjaa, jonka minä luin. En kyllä haluaisi olla laatimassa tälle kirjalle takakantta, sillä Elonmerkit ei taivu yksinkertaisiin kuvauksiin. Pohjimmiltaan kirja kertoo kolmesta henkilöstä ja heidän unelmistaan.

Päähenkilö Mick Rose pyristelee edestakaisin, tavoitellen Isobelin rakkautta. Isobel, jonka Mick löysi lentokentän kahvilasta, haluaa lentää. Choe, Mickin äkkipikainen ja lyhytjänteinen liikekumppani haluaisi olla isompi tekijä, kunnon gangsteri.

Näistä henkilöistä rakennellaan melkoista draamaa. Suhteet soutavat ja huopaavat edestakaisin koko kirjan ajan. Choe räiskyy, Isobel oikkuilee, Mick yrittää siinä välissä selvitä jotenkuten. Kirjan vahvuus ei ole juoni, vaan tunnelma ja henkilökuvaus. Pääkolmikko on mieleenjäävä ja Harrisonin tapa kuvata Englantia on jotenkin ihmeellisen nuhjuinen.

Elonmerkit on sukua Eilisen mystiselle sydämelle. Kirjoilla on paljon yhteistä, samankaltainen tunnelma ja jotakuinkin yhtä hämärä juoni, ja englanniksi ne onkin julkaistu yhteisniteenä. Jos pitää toisesta, viihtynee toisenkin parissa.

Scifi-leima kannessa on hitusen kyseenalainen. Tätä ei tarvitsisi leimata genrekirjallisuudeksi, sillä tarinan scifielementit ovat erittäin minimalistisia - todellisuuden rajoissa pysytään jokseenkin kiltisti. Toisaalta kenties tämä käy genrerajojen laajentamisesta? Joka tapauksessa tieteiskirjallisuutta säikkyvien ei kannata tätä kirjaa pelätä; muista syistä voi toki olla varuillaan.

Avainsanat: biotekniikka, Englanti, ihmissuhteet, outous, science fiction

M. John Harrison on taitava kirjailija, muun muassa Tähtivaeltaja-palkinnon vuoden 2004 parhaasta scifikirjasta saanut Light eli Valo todistaa siitä koko olemuksellaan. Kirja on kolmisäikeinen avaruusooppera, jossa tapahtuu suuria, käsittämättömiä asioita kiehtovassa maailmankaikkeudessa.

Yksi säikeistä sijoittuu meidän aikaamme. Michael Kearney on tutkija, pakkomielteidensä takaa-ajama sarjamurhaaja ja kaikin puolin varsin värikäs hahmo. Tulevaisuuden säikeissä seurataan Seria Mauta, mystisen K-aluksen ihmisyydestään luopunutta kapteenia ja virtuaalitodellisuuteen koukkuun jäänyttä entistä huippupilottia Ed Chianesea.

Irralliset säikeet kiedotaan lopuksi yhteen tyylikkääksi kokonaisuudeksi, matkan varrella saa nauttia hämmästyttävistä maisemista, erikoisista tapahtumista ja kauniista kielenkäytöstä. Eilisen mystinen sydän tulee mieleen, varsinkin Kearneyn osuuksista, mutta Light on onneksi astetta tolkullisempi.

Avainsanat: avaruusmatkailu, kvanttifysiikka, science fiction

Pastellikaupunki edustaa hieman toisenlaista M. John Harrisonia kuin Eilisen mystinen sydän. Tämä varhainen, pieni romaani on miekkaa ja magiaa, joskin magian sijasta - tuntuvasti omaperäisemmin - käytetään muinaisten kansojen huipputeknologiaa, jota maan nykyiset asukkaat eivät enää täysin ymmärrä.

Viriconiumin - johon Harrison on kirjoittanut useammankin tarinan - kuningatar puolustaa kaupunkiaan pohjoisen valloittajia vastaan. Entisten sotien entiset sankarit methvenit nousevat puolustamaan kuningatartaan, niiltä osin kuin ovat yhä hengissä. Tilanne vaikuttaa epätoivoiselta, mutta mystinen metallilintu tuo kummallisen viestin, joka saattaa kuin saattaakin auttaa.

Melko suoraviivainen tarina on sinänsä melko vaatimaton, mutta Viriconium on mielenkiintoinen, omaperäinen maailma. Tarina on sikäli melko nopealukuisena vaatimansa ajan arvoinen; takakansiteksti kehuu lisäksi kirjaa modernin brittiläisen tieteiskirjallisuuden keskeiseksi teokseksi ja merkittäväksi vaikuttajaksi. Mikäs siinä: ei hullumpi, jos ei erityisen mieleenpainuva mestariteoskaan.

Avainsanat: ihmiskunnan tulevaisuus, science fiction, sota, Viriconium

Pam, Lucas ja nimettömäksi jäävä kertoja tuntevat toisensa Cambridgen opiskeluvuosiltaan. Silloin tapahtui jotain mystistä, jonka kaikki ovat jo unohtaneet, mutta joka siitä huolimatta jätti jälkensä heidän kaikkien elämään, erityisesti Pamin ja Lucasin. Opiskelutovereihin kuuluu myös outo Yaxley, joka on jollain tapaa vastuussa kaikesta.

Pamin ja Lucasin pakkomielteenä on Sydän, Cœur, menetetty valtakunta, jonka perillisten historia paljastuu kirjan edetessä kiehtovalla tavalla. Samaan gnostilaiseen mytologiaan liittyy Pleroma, todellisuudessa oleva ja olematon maailma, jonka tavoittelu tuntuu olevan jollain tapaa tärkeää.

Pam ja Lucas takertuvat toisiinsa, kirjan kertojan tarkkaillessa sivuroolissa, välillä välittäjänä riitaisan avioparin välillä. Menneisyyden teot eivät jää taakse helposti, vaikka ne kuinka haluaisi unohtaa. Eilisen mystinen sydän on vaikeaselkoinen ja mysteerejä täynnä oleva sairaskertomus, jonka vaikuttava ja runollinen kerronta palkitsee lukijan, joka muuten turhautuisi kaikkien mysteerien keskellä. Vangitseva, erikoinen kirja.

Avainsanat: fantasia, magia, mysteerit, rakkaus, salaisuudet