Charles Stross : kaikki arvostelut

Iron Sunrise jatkaa siitä, mihin Singularity Sky jäi. Kirjan juoni ei kuitenkaan ole suoraa jatkoa, vaan teokset voi lukea itsenäisesti. Molemmat sijoittuvat kuitenkin samaan maailmaan ja kummankin pääosissa häärii YK-agentti Rachel Mansour.

Maailmanrauhaa uhataan taas. Uusi Moskova -planeetta tuhotaan brutaalisti ja ilman varoitusta. Henkiinjääneet moskovalaiset täräyttävät vastaiskunsa kohti Uutta Dresdeniä, naapuriplaneettaa, jonka kanssa Moskovalla oli kauppakiistaa. Harmi vain, että dresdeniläiset ovat täysin viattomia.

Onneksi tähtienväliset joukkotuhoaseet ovat suhteellisen hidasliikkeisiä, joten Rachel Mansourilla on aikaa selvittää, kuka oikeasti oli vastuussa Moskovan tuhosta ja huolehtia, että ohjukset eivät pistä myös Uutta Dresdeniä maan tasalle.

Rachel ei ole kuitenkaan yksin asialla. Moskovalainen teiniangstaaja Wednesday, joka tietää jotain mitä ei pitäisi ja sotabloggaaja Frank, jolla on palava halu ottaa asioista selvää liittyvät tapahtumiin omalla tasollaan ja taustalla vaikuttaa myös jo Singularity Skystä tuttu taustahahmo Eschaton, mystinen jumalankaltainen tekoäly, joka ei suvaitse syy-seuraus-loukkauksia omassa valokartiossaan.

Tuloksena on vauhdikas jännäri, jossa riittää yllättäviä käänteitä. Alussa rakennellaan jännitteitä ja kartoitetaan taustoja, mutta sitten Stross alkaa vetää irrallisia lankoja yhteen ja juonet keskittyvät yhteen paikkaan. Lopussa - yllättävänkin lopussa, oikeastaan - saadaan kunnon rytinääkin aikaiseksi.

Avainsanat: avaruusmatkailu, journalismi, pakomatkat, risteilyalukset, science fiction, trilleri

Cory Doctorow kohtaa Stephen Baxterin! Accelerandossa yhdistyy Doctorow'n optimistinen transhumanismi Baxterin Manifold-sarjan kosmiseen skaalaan. Yhdeksän luvun aikana seurataan Macxin suvun kolmen sukupolven vaiheita ihmiskunnan levitessä maapallolta asuttamaan Jupiterin ja Saturnuksen kiertoratoja.

Kirjan luvut ovat suhteellisen irtonaisia, välissä tapahtuu melkoisia aikahyppyjä. Rakenne selittyy kirjan taustalla, luvut on alunperin julkaistu omina novelleinaan. On tarinalla sentään yhtenäinen kaari, mutta mukaansatempaavaa juonta hakeville Glasshouse on parempi valinta. Accelerando on kuitenkin kerännyt valtavasti kehuja, eikä suotta. Se on todellinen idearäjähdys, joka ampuu täyslaidallisia transhumanistista hulluutta ja singulariteetin sykettä. Kirjalla on vikansa, mutta siinä on sittenkin klassikon ainesta samaan tapaan kuin William Gibsonin parhaissa teoksissa.

Kirja on jännittävä kaikessa teknologisessa kehityksessään. Accelerandon matka hieman nykyaikaa kehittyneemmästä maailmasta singulariteetin syntymisen läpi postsingulariteettiin on huikeaa visiointia. Accelerando Technical Companion tulee varmasti tarpeeseen useimmille. Accelerandon kotisivuilta kirjan voi imuroida ilmaiseksi useissa elektronisissa formaateissa.

Avainsanat: avaruusmatkailu, avaruusoliot, kyberpunk, science fiction, transhumanismi

2600-luvulla eletään transhumanistisessa singulariteetinjälkeisessä yhteiskunnassa, jossa liikkuminen tapahtuu teleporteilla, tietoisuuden voi skannata tietokoneelle ja siirtää ruumiista toiseen, ihmisiä voi kopioida, kokoajat tuottavat tarvittavat tavarat tyhjästä ja raskas sensuurisota on repinyt yhteiskunnan hajalle.

Päähenkilö Robin osallistui sotiin, mutta on nyt siviilissä. Päästäkseen eroon sotamuistoistaan Robin on käynyt raskaissa muistinpoisto-operaatioissa. Toipuessaan hänet kutsutaan kokeeseen, jossa joukko ihmisiä suljetaan pimeitä aikoja, 1900-luvun loppua ja 2000-luvun alkua, mallintavaan yhteisöön. Singulariteetinjälkeiseen runsauteen tottuneelle nykyajan elämä on luonnollisesti pirullista puuhaa.

Stross ei tyydy irvailemaan nykyajan typeryyksille, vaan keittää kokoon melkoisen mysteerijuonen. Koeyhteisössä, lasitalossa, kaikki ei suinkaan ole kunnossa vaan jokin on hyvin pahasti vialla. Puhumattakaan siitä, että joku yritti jo lasitalon ulkopuolella saada Robinin hengiltä, syystä jonka Robin on varmasti joskus muistanut. Muistinmenetys ja identiteetin epävarmuus ovat muutenkin vahvoja teemoja kirjassa.

Singularity Sky oli jo hyvä, mutta mieltäkääntävän erinomainen Glasshouse nostaa viimeistään Strossin nykyscifin ehdottomaan kärkeen. Suosittelen, ja suuntaan oman nokkani kohti Strossin muita kirjoja.

Avainsanat: identiteettikriisit, muistinmenetys, muistot, science fiction, transhumanismi, trilleri

Kirja alkaa reippaasti: Novy Petrogradiin sataa taivaalta puhelimia. Takapajulaplaneetalle on saapunut mystinen Festivaali, joka tarjoaa köyhille ja teknologiarajoitteisille siirtolaisille kaiken, mitä he ikinä haluavat, kunhan Festivaali saa vastineeksi viihdettä, uutta informaatiota.

Tälle ei luonnollisesti planeettaa hallitseva totalitaristinen Uusi tasavalta lämpene, joten sotatoimia on luvassa. Sotalaivaston kyytiin päätyvät YK-diplomaatti Rachel Mansour ja Maasta kotoisin oleva insinööri Martin Springfield, kirjan varsinaiset päähenkilöt. Sotaretkestä seuraa huolella kuvattuja avaruustaisteluja ja runsaasti toimintaa.

Kirja ei ole tiedonkulun vapautta koskevan sanomansa kanssa erityisen hienovarainen. Se ei haittaa; tarina on kiinnostava, ja Stross kuvaa avaruustaisteluja hyvin. Herkimmille kirjan vahva tieteellinen ote on varmasti liikaa - Singularity Sky on verrattain kovaa ja teknistä scifiä. Jos se ei ole ongelma, Singularity Sky on hyvää scifi-viihdettä.

Avainsanat: avaruusmatkailu, sananvapaus, science fiction, totalitarismi, vallankumoukset